Psalmien 121

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni mäkiin päin, joista minulle apu tulee.

J’ai levé les yeux vers les montagnes, d’où me viendra le secours.

2 Minun apuni tulee Herralta, joka taivaan ja maan tehnyt on.

Mon secours vient du Seigneur, qui a fait le ciel et la terre.

3 Ei hän salli jalkas horjua; eikä se torku, joka sinua kätkee.

Qu’il ne permette pas que ton pied soit ébranlé, et qu’il ne s’assoupisse pas, celui qui te garde.

4 Katso, joka Israelia varjelee, ei se torku eli makaa.

Vois, il ne s’assoupira, ni ne dormira, celui qui garde Israël.

5 Herra kätkeköön sinua: Herra on sinun varjos, sinun oikialla kädelläs,

C’est le Seigneur qui te garde, c’est le Seigneur qui est ta protection; il est sur ta main droite.

6 Ettei aurinko sinua polttaisi päivällä, eikä kuu yöllä.

Pendant le jour, le soleil ne le brûlera pas, ni la lune pendant la nuit.

7 Herra kätkeköön sinun kaikesta pahasta: hän kätkeköön sinun sielus!

Le Seigneur te garde de tout mal; que le Seigneur garde ton âme.

8 Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises, hamasta nyt ja ijankaikkiseen!

Que le Seigneur garde ton entrée et ta sortie, dès ce moment et jusqu’à jamais.