Psalmien 121

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni mäkiin päin, joista minulle apu tulee.

Cantique des degrés. Je lève les yeux vers les montagnes, pour voir d’où me viendra le secours.

2 Minun apuni tulee Herralta, joka taivaan ja maan tehnyt on.

Mon secours vient de l’Eternel, qui a fait le ciel et la terre.

3 Ei hän salli jalkas horjua; eikä se torku, joka sinua kätkee.

Il ne permettra pas que ton pied chancelle, celui qui te garde ne s’endormira pas.

4 Katso, joka Israelia varjelee, ei se torku eli makaa.

Non certes, il ne s’endort ni ne sommeille, celui qui est le gardien d’Israël.

5 Herra kätkeköön sinua: Herra on sinun varjos, sinun oikialla kädelläs,

C’Est l’Eternel qui te garde, l’Eternel qui est à ta droite comme ton ombre tutélaire.

6 Ettei aurinko sinua polttaisi päivällä, eikä kuu yöllä.

De jour le soleil ne t’atteindra pas, ni la lune pendant la nuit.

7 Herra kätkeköön sinun kaikesta pahasta: hän kätkeköön sinun sielus!

Que l’Eternel te préserve de tout mal, qu’il protège ta vie!

8 Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises, hamasta nyt ja ijankaikkiseen!

Que le Seigneur protège tes allées et venues, désormais et durant l’éternité!