Psalmien 121

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni mäkiin päin, joista minulle apu tulee.

Cantique pour les montées. Je lève les yeux vers les montagnes: d’où me viendra le secours?

2 Minun apuni tulee Herralta, joka taivaan ja maan tehnyt on.

Mon secours viendra de Yahweh, qui a fait le ciel et la terre.

3 Ei hän salli jalkas horjua; eikä se torku, joka sinua kätkee.

Il ne permettra pas que ton pied trébuche; celui qui te garde ne sommeillera pas.

4 Katso, joka Israelia varjelee, ei se torku eli makaa.

Non, il ne sommeille ni ne dort, celui qui garde Israël.

5 Herra kätkeköön sinua: Herra on sinun varjos, sinun oikialla kädelläs,

Yahweh est ton gardien; Yahweh est ton abri, toujours à ta droite.

6 Ettei aurinko sinua polttaisi päivällä, eikä kuu yöllä.

Pendant le jour le soleil ne te frappera point, ni la lune pendant la nuit.

7 Herra kätkeköön sinun kaikesta pahasta: hän kätkeköön sinun sielus!

Yahweh te gardera de tout mal, il gardera ton âme:

8 Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises, hamasta nyt ja ijankaikkiseen!

Yahweh gardera ton départ et ton arrivée maintenant et à jamais.