Psalmien 121

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni mäkiin päin, joista minulle apu tulee.

Een lied Hammaaloth. Ik hef mijn ogen op naar de bergen, vanwaar mijn hulp komen zal.

2 Minun apuni tulee Herralta, joka taivaan ja maan tehnyt on.

Mijn hulp is van den HEERE, Die hemel en aarde gemaakt heeft.

3 Ei hän salli jalkas horjua; eikä se torku, joka sinua kätkee.

Hij zal uw voet niet laten wankelen; uw Bewaarder zal niet sluimeren.

4 Katso, joka Israelia varjelee, ei se torku eli makaa.

Ziet, de Bewaarder Israels zal niet sluimeren, noch slapen.

5 Herra kätkeköön sinua: Herra on sinun varjos, sinun oikialla kädelläs,

De HEERE is uw Bewaarder, de HEERE is uw Schaduw, aan uw rechterhand.

6 Ettei aurinko sinua polttaisi päivällä, eikä kuu yöllä.

De zon zal u des daags niet steken, noch de maan des nachts.

7 Herra kätkeköön sinun kaikesta pahasta: hän kätkeköön sinun sielus!

De HEERE zal u bewaren van alle kwaad; uw ziel zal Hij bewaren.

8 Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises, hamasta nyt ja ijankaikkiseen!

De HEERE zal uw uitgang en uw ingang bewaren, van nu aan tot in der eeuwigheid.