Psalmien 120

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.

Un cántico para los peregrinos que van a Jerusalén. Clamé al Señor en medio de todas mis tribulaciones, y Él me contestó.

2 Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?

¡Señor, por favor sálvame de los mentirosos y de los engañadores!

3 Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?

¿Qué hará el Señor con ustedes, mentirosos? ¿Cómo los castigará?

4 Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.

Con la espada afilada de un guerrero y carbones encendidos de un enebro.

5 Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.

¡Ay de mí! Que soy extranjero en Meséc, que he acampado entre las tiendas de Cedar.

6 Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.

He vivido por mucho tiempo entre los pueblos que odian la paz.

7 Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.

Quiero paz, pero cuando hablo de paz, ellos quieren guerra.