Psalmien 120

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.

Yon chanson pou monte vè tanp lan Nan gran twoub mwen an, mwen te kriye a SENYÈ a. Li te reponn mwen.

2 Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?

Delivre nanm mwen, O SENYÈ, de lèv k ap bay desepsyon, de lang ki plen manti yo.

3 Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?

Kisa pou W ta resevwa, e kisa pou m ta fè ou, O lang mansonjè?

4 Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.

Flèch pwent file a gèrye yo, avèk chabon pye gayak tou limen.

5 Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.

Malè a mwen, paske mwen demere nan tant a Méschec, Paske mwen rete pami tant a Kédar yo!

6 Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.

Nanm mwen gen demè li avèk (sila) ki rayi lapè yo pandan twòp tan.

7 Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.

Mwen vle lapè, men lè m pale, se lagè yo pito.