< Psalmien 120 >
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.
Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.
2 Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?
Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.
3 Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?
Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?
4 Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.
Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!
5 Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.
Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!
6 Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.
Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.
7 Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.
Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.