Psalmien 120

1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.

Mɔzɔha. Meyɔ Yehowa le nye xaxa me, eye wòtɔ nam.

2 Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?

O! Yehowa, ɖem, tso aʋatsonuyiwo kple alakpaɖewo ƒe asi me.

3 Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?

O! Alakpaɖe, nu ka wòawɔ na wò, eye nu ka wòatsɔ akpee na wò?

4 Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.

Atsɔ aʋawɔla ƒe aŋutrɔ ɖaɖɛwo ahe to na wòe kpe ɖe yɔkuti ƒe dzoka xɔxɔwo ŋuti.

5 Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.

Baba nam be mele Mesek, eye mele Kedar ƒe agbadɔwo me!

6 Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.

Menɔ ame siwo lé fu ŋutifafa la dome wòdidi fũu akpa.

7 Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.

Ŋutifafamee menye, gake ne meƒo nu la, woawo kpea aʋa.