< Psalmien 120 >
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.
A song of ascents. In distress I cried to the Lord, and he answered me.
2 Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?
‘Deliver me, Lord, from the lip that is false and the tongue that is crafty.’
3 Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?
What shall he give to you, you tongue that is crafty? What yet shall he give to you?
4 Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.
Arrows of warrior, sharpened, with glowing broom coals together.
5 Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.
Woe is me that I sojourn in Meshech, that I live by the tents of Kedar.
6 Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.
Already too long have I dwelt among those who hate peace.
7 Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.
I am for peace: but when I speak of it, they are for war.