< Psalmien 120 >
1 Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.
Hodočasnička pjesma Kad bijah u nevolji, Jahvi zavapih i on me usliša.
2 Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?
Jahve, izbavi dušu moju od usana prijevarnih, od zlobna jezika!
3 Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?
Kojim zlom da te prokunem, zlobni jeziče?
4 Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.
Strelicama oštrim iz ratničke ruke i ugljevljem žarkim.
5 Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.
Jao meni što mi je boraviti u Mešeku i stanovati u šatorima kedarskim!
6 Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.
Predugo mi duša mora živjeti s mrziteljima mira.
7 Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.
Kada o miru govorim, oni sile na rat.