Psalmien 12

1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kahdeksalla kielellä. Auta, Herra; sillä pyhät ovat vähentyneet, ja uskolliset ovat harvat ihmisten lasten seassa.

Salva-nos, Senhor, porque faltam os homens bons; porque são poucos os fieis entre os filhos dos homens.

2 Jokainen puhuu lähimmäisensä kanssa valhetta: he liehakoitsevat ja opettavat eripuraisuutta sydämistä.

Cada um fala a falsidade ao seu próximo: falam com lábios lisongeiros e coração dobrado.

3 Katkokoon Herra kaikki ulkokullaiset huulet ja ylpiästi puhuvaiset kielet,

O Senhor cortará todos os lábios lisongeiros e a língua que fala soberbamente.

4 Jotka sanovat: meidän kielemme pitää voittaman, meidän tulee puhua: kuka meidän herramme on?

Pois dizem: Com a nossa língua prevaleceremos: são nossos os beiços; quem é o Senhor sobre nós?

5 Että köyhät hävitetään ja vaivaiset huokaavat, niin minä nyt nousen, sanoo Herra: minä saatan avun, että rohkiasti pitää opetettaman.

Pela opressão dos miseráveis, pelo gemido dos necessitados me levantarei agora, diz o Senhor; porei em salvo aquele para quem eles assopram.

6 Herran puheet ovat kirkkaat, niinkuin selitetty hopia saviastioissa, seitsemän kertaa koeteltu.

As palavras do Senhor são palavras puras, como prata refinada em fornalha de barro, purificada sete vezes.

7 Sinä Herra, kätke ne, ja varjele meitä tästä suvusta ijankaikkisesti.

Tu os guardarás, Senhor; desta geração os livrarás para sempre.

8 Sillä joka paikka on jumalattomia täynnä, koska huonot ihmisten lasten seassa korotetaan.

Os ímpios andam cercando, enquanto os mais vis dos filhos dos homens são exaltados.