Psalmien 12

1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kahdeksalla kielellä. Auta, Herra; sillä pyhät ovat vähentyneet, ja uskolliset ovat harvat ihmisten lasten seassa.

To the Chief Musician. On the Octave. A Melody of David. O save Yahweh, for the man of lovingkindness, is no more, for the faithful, have vanished, from among the sons of men.

2 Jokainen puhuu lähimmäisensä kanssa valhetta: he liehakoitsevat ja opettavat eripuraisuutta sydämistä.

Deception, speak they, every one with his neighbour, —with lips uttering smooth things—with a heart and a heart, do they speak.

3 Katkokoon Herra kaikki ulkokullaiset huulet ja ylpiästi puhuvaiset kielet,

May Yahweh cut off All the lips that utter smooth things, —the tongue that speaketh swelling words;

4 Jotka sanovat: meidän kielemme pitää voittaman, meidän tulee puhua: kuka meidän herramme on?

Them who say—With our tongue, will we prevail, our lips, are our own, who is our master?

5 Että köyhät hävitetään ja vaivaiset huokaavat, niin minä nyt nousen, sanoo Herra: minä saatan avun, että rohkiasti pitää opetettaman.

Because of violence done to the poor, because of the crying of the needy, Now, will I arise! O may Yahweh say, —I will place [him] in safety—let him puff at him!

6 Herran puheet ovat kirkkaat, niinkuin selitetty hopia saviastioissa, seitsemän kertaa koeteltu.

The words of Yahweh, are words, that are pure, silver refined in a crucible of earth, purified seven times!

7 Sinä Herra, kätke ne, ja varjele meitä tästä suvusta ijankaikkisesti.

Thou, O Yahweh, wilt keep them, —Thou wilt guard him, from this generation unto times age-abiding.

8 Sillä joka paikka on jumalattomia täynnä, koska huonot ihmisten lasten seassa korotetaan.

On every side, the lawless, march about, —when worthlessness is exalted by the sons of men.