Psalmien 119
1 Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elävät, ja jotka Herran laissa vaeltavat.
Nhyira nka wɔn a wɔn akwan yɛ pɛ, na wɔnantew sɛnea Awurade mmara kyerɛ.
2 Autuaat ovat ne, jotka hänen todistuksiansa pitävät, ja kaikesta sydämestä häntä etsivät.
Nhyira nka wɔn a wɔkora nʼahyɛde, na wofi wɔn koma nyinaa mu hwehwɛ no.
3 Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat, ei he tee mitään pahaa.
Wɔnyɛ mfomso biara; na wɔnam nʼakwan so.
4 Sinä olet käskenyt sangen visusti pitää sinun käskys.
Woayɛ nkyerɛkyerɛ pa ato hɔ a ɛsɛ sɛ wodi so pɛpɛɛpɛ.
5 O jospa minun tieni ojennettaisiin pitämään sinun säätyjäs!
Ao, sɛ anka mʼakwan besi pi, ayɛ osetie wɔ wo hyɛ nsɛm ho ɛ!
6 Koska minä katson kaikkia sinun käskyjäs, niin en minä tule häpiään.
Sɛ midwen wo mmaransɛm no nyinaa ho a, ɛno de, anka mʼanim rengu ase.
7 Minä kiitän sinua oikiasta sydämestä, ettäs opetat minulle vanhurskautes oikeudet.
Mede koma a mu tew bɛkamfo wo bere a meresua wo mmara a ɛteɛ no.
8 Sinun säätys minä pidän, älä minua ikänä hylkää.
Medi wo hyɛ nsɛm so; na nnyaw me korakora.
9 Kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen.
Aberante bɛyɛ dɛn na nʼakwan ho atew? Ɛsɛ sɛ odi wʼasɛm so.
10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs.
Mede me koma nyinaa hwehwɛ wo; mma me mman mfi wo mmara nsɛm ho.
11 Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan.
Mede wʼasɛm asie me koma mu sɛnea merenyɛ bɔne ntia wo.
12 Kiitetty ole, sinä Herra: opeta minulle sinun säätyjäs!
Awurade, ayeyi nka wo; kyerɛkyerɛ me wo hyɛ nsɛm.
13 Minä luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet.
Mede mʼano ka mmara a efi wʼanom nyinaa.
14 Minä iloitsen sinun todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
Mʼani gye sɛ midi wʼahyɛde so, sɛnea obi ani gye ahonya bebree ho no.
15 Minä tutkistelen sinun käskyjäs, ja katselen sinun teitäs.
Midwinnwen wo nkyerɛkyerɛ ho na mehwehwɛ wʼakwan mu.
16 Minä halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas.
Mʼani gye wo hyɛ nsɛm ho; na merentoto wʼasɛm ase.
17 Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin.
Yɛ wo somfo yiye; na matena ase adi wʼasɛm so.
18 Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas.
Bue mʼani na minhu anwonwade a ɛwɔ wo mmara no mu.
19 Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs.
Meyɛ ɔnanani wɔ asase so; mfa wo mmaransɛm no nhintaw me.
20 Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen.
Me kra tɔ beraw bere biara, wo mmara ho anigyina nti.
21 Sinä rankaiset ylpiät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeevat.
Woka ahantanfo anim, wɔn a wɔadome wɔn, na wɔman fi wo mmaransɛm ho no.
22 Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillä minä pidän sinun todistukses.
Yi wɔn animka ne animtiaabu fi me mu, efisɛ midi wʼahyɛde so.
23 Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun säätyjäs.
Ɛwɔ mu sɛ sodifo hyia di me ho nseku, nanso wo somfo bedwinnwen wʼahyɛde ho.
24 Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
Wʼahyɛde yɛ mʼanigyede na ɛyɛ me fotufo.
25 Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jälkeen.
Woabrɛ me ase ma meda mfutuma mu; kyɛe me nkwa so sɛnea wʼasɛm no te.
26 Minä luen minun teitäni, ja sinä kuulet minua: opeta minulle sinun säätys.
Mesesee mʼakwan na wugyee me so; kyerɛkyerɛ me wʼahyɛde.
27 Anna minun ymmärtää sinun käskyis tie, niin minä puhun sinun ihmeistäs.
Ma mente nea ɛwɔ wo nkyerɛkyerɛ mu ase; na mesusuw wʼanwonwade ho.
28 Niin minä suren, että sydän sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jälkeen.
Awerɛhow ama me kra atɔ beraw; hyɛ me den sɛnea wʼasɛm no kyerɛ.
29 Käännä minusta pois väärä tie, ja suo minulle sinun lakis.
Yi me fi nnaadaa akwan so; na fa wo mmara so dom me.
30 Totuuden tien minä olen valinnut, oikeutes olen minä asettanut eteeni.
Mafa nokware kwan no so; mede me koma abata wo mmara ho.
31 Minä riipun sinun todistuksissas: Herra, älä salli minun häpiään tulla.
Awurade, mikura wo nkyerɛkyerɛ mu dennen, mma mʼanim ngu ase.
32 Koskas minun sydämeni vahvistat, niin minä juoksen sinun käskyis tietä myöten.
Mitu mmirika wɔ wo mmaransɛm kwan no so, efisɛ woama mʼadwene mu adɔ.
33 Opeta minulle, Herra, sinun säätyis tie, että minä sen loppuun asti kätkisin.
Kyerɛkyerɛ me, Awurade, na minni wo hyɛ nsɛm so, na medi so akosi awiei.
34 Anna minulle ymmärrys, kätkeäkseni sinun lakias, ja pitääkseni sitä koko sydämestäni.
Ma me ntease, na medi wo mmara so, na mede me koma nyinaa bedi so.
35 Anna minun käydä sinun käskyis tietä; sillä niihin minä halajan.
Kyerɛ me wo mmaransɛm kwan no na hɔ na minya anigye.
36 Kallista minun sydämeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen.
Dan me koma kɔ wʼahyɛde ho na ɛnyɛ pɛsɛmenkominya so mfaso ho.
37 Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes.
Yi mʼani fi nneɛma hunu so; na kyɛe me nkwa so sɛnea wʼasɛm te.
38 Anna palvelias lujasti sinun käskys pitää, että minä sinua pelkäisin.
Di bɔ a woahyɛ wo somfo no so, na wasuro wo.
39 Käännä minusta pois se pilkka, jota minä pelkään; sillä sinun oikeutes ovat suloiset.
Yi animguase a ɛbɔ me hu no fi hɔ, efisɛ wo mmara yɛ papa.
40 Katso, minä pyydän sinun käskyjäs: virvoita minua vanhurskaudellas.
Mʼani agyina wo nkyerɛkyerɛ no! Kyɛe me nkwa so wɔ wo trenee mu.
41 Herra, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jälkeen,
Awurade, ma wo dɔ a ɛnsa da no mmra me so, wo nkwagye no, sɛnea wo bɔhyɛ no te.
42 Että minä voisin vastata minun pilkkaajiani; sillä minä luotan sinun sanaas.
Afei mebua nea oyi me ahi no, efisɛ mewɔ wʼasɛm mu ahotoso.
43 Älä ota totuuden sanaa peräti pois minun suustani; sillä minä toivon sinun oikeuttas.
Nyi nokwasɛm no mfi mʼanom, efisɛ mʼanidaso wɔ wo mmara mu.
44 Minä pidän alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti,
Medi wo mmara so bere biara akosi daa apem.
45 Ja vaellan ilossa, sillä minä etsin sinun käskyjäs,
Mede ahofadi bɛnantew, efisɛ mahwehwɛ wo nkyerɛkyerɛ.
46 Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessä, ja en häpee,
Mɛka wʼahyɛde ho asɛm wɔ ahemfo anim na wɔrengu mʼanim ase,
47 Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan,
efisɛ mʼani gye wo mmaransɛm ho, na medɔ no.
48 Ja nostan käsiäni sinun käskyihis, joita minä rakastan, ja puhun sinun säädyistäs.
Mede nidi ma wo mmaransɛm a medɔ no, na midwinnwen wo hyɛ nsɛm ho.
49 Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinä annoit minun toivoa.
Kae asɛm a woaka akyerɛ wo somfo, efisɛ woama me anidaso.
50 Tämä on minun turvani minun vaivassani, että sinun sanas virvoittaa minun.
Mʼawerɛkyekye wɔ mʼamanehunu mu ne sɛ: Wo bɔhyɛ kyɛe me nkwa so.
51 Ylpiät irvistelevät minua sangen; en minä sentähden sinun laistas poikkee.
Ahantanfo bu me animtiaa bebree, nanso mennan mfi wo mmara ho.
52 Herra, kuin minä ajattelen, kuinka sinä maailman alusta toiminut olet, niin minä lohdutetaan.
Awurade mekae wo tete mmara no, na minya awerɛkyekye wɔ mu.
53 Minä hämmästyin jumalattomain tähden, jotka sinun lakis hylkäävät.
Abufuw hyɛ me ma, esiane amumɔyɛfo a wɔapo wo mmara nti.
54 Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa.
Wo hyɛ nsɛm yɛ me dwom tiban wɔ baabiara a mesoɛ.
55 Herra, minä ajattelen yöllä sinun nimeäs, ja pidän sinun lakis.
Awurade, anadwo mekae wo din, na medi wo mmara so.
56 Se olis minun tavarani, että minä sinun käskys pitäisin.
Eyi ne ade a meyɛ da biara, midi wo nkyerɛkyerɛ so.
57 Minä olen sanonut: Herra, se on minun perimiseni, että minä pidän sinun sanas.
Awurade, wo ne me kyɛfa; mahyɛ bɔ sɛ medi wo nsɛm so.
58 Minä rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle armollinen sinun sanas jälkeen.
Mede me koma nyinaa ahwehwɛ wo; hu me mmɔbɔ sɛnea wo bɔhyɛ no te.
59 Minä tutkin teitäni, ja käännän jalkani sinun todistustes puoleen.
Madwene mʼakwan ho na madan mʼanammɔntu akyerɛ wʼahyɛde.
60 Minä riennän, ja en viivy, sinun käskyjäs pitämään.
Mɛyɛ ntɛm, merentwentwɛn sɛ medi wo mmara nsɛm so.
61 Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minä unohda sinun lakias.
Ɛwɔ mu, amumɔyɛfo de hama kyekyere me, nanso me werɛ remfi wo mmara.
62 Puoliyöstä minä nousen sinua kiittämään, sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
Ɔdasu mu, mesɔre de wʼaseda ma wo, wo mmara a ɛteɛ nti.
63 Minä olen heidän kumppaninsa, jotka sinua pelkäävät ja sinun käskyjäs pitävät,
Meyɛ wɔn a wosuro wo nyinaa adamfo, wɔn a wodi wo nkyerɛkyerɛ so nyinaa.
64 Herra! maa on täynnä sinun hyvyyttäs: opeta minulle sinun säätyjäs.
Awurade, wʼadɔe ahyɛ asase so ma; kyerɛkyerɛ me wo hyɛ nsɛm.
65 Hyvästi teit sinun palveliaas kohtaan, Herra, sinun sanas jälkeen.
Wo ne wo somfo nni no yiye sɛnea wʼasɛm te, Awurade.
66 Opeta minulle hyviä tapoja ja taitoa; sillä minä uskon sinun käskys.
Kyerɛkyerɛ me nimdeɛ ne atemmu pa, efisɛ migye wo mmara nsɛm no di.
67 Ennenkuin minä nöyryytettiin, eksyin minä; mutta nyt minä pidän sinun sanas.
Mefom ɔkwan ansa na mihuu amane, na mprempren de midi wʼasɛm so.
68 Sinä olet hyvä ja teet hyvin: opeta minulle sinun säätyjäs.
Wuye, na nea woyɛ nso ye; kyerɛkyerɛ me wo hyɛ nsɛm.
69 Ylpiät ajattelevat valheen minun päälleni; mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskys.
Ahantanfo de atoro asra me ho de, nanso mede me koma nyinaa di wo nkyerɛkyerɛ so.
70 Heidän sydämensä on lihava niinkuin rasva; mutta minä iloitsen sinun laistas.
Wɔn koma yɛ den na wonni ɔtema, nanso mʼani gye wo mmara ho.
71 Se on minulle hyvä, ettäs minun nöyryytit, että minä sinun säätyjäs oppisin.
Eye sɛ mihuu amane sɛnea mesua wo hyɛ nsɛm.
72 Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa.
Mmara a efi wʼanom no som bo ma me sen dwetɛ ne sikakɔkɔɔ mpem mpem.
73 Sinun kätes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmärrystä oppiakseni sinun käskyjäs.
Wo nsa na ɛbɔɔ me na ɛnwenee me; ma me ntease a mede besua wo mmara nsɛm.
74 Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas.
Sɛ wɔn a wosuro wo no hu me a, ma wɔn ani nnye, efisɛ mede mʼanidaso ahyɛ wʼasɛm mu.
75 Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt.
Awurade, minim sɛnea wo mmara te, na nokwaredi mu na woatwe mʼaso.
76 Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet.
Ma wʼadɔe a ɛnsa da no nkyekye me werɛ sɛnea bɔ a woahyɛ wo somfo no te no.
77 Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni.
Ma wʼayamhyehye mmra me so, na minnya nkwa, efisɛ mʼani ka wo mmara ho.
78 Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs.
Ma ahantanfo ani nwu sɛ wɔfom me kwa nti nanso mesusuw wo nkyerɛkyerɛ ho.
79 Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat.
Ma wɔn a wosuro wo no mmra me nkyɛn, wɔn a wɔte wo mmara ase no.
80 Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi.
Ma me koma nnya bembu wɔ wo hyɛ nsɛm ho, na mʼanim angu ase.
81 Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle.
Wo nkwagye ho anigyina ama me kra atɔ piti, nanso mede mʼanidaso ahyɛ wʼasɛm mu.
82 Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat?
Mahwɛ wo bɔhyɛ anim ama mʼani abu; meka se, “Da bɛn na wobɛkyekye me werɛ?”
83 Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs.
Ɛwɔ mu sɛ mete sɛ nsa kotoku a ɛsɛn wusiw ano de, nanso me werɛ mfi wo hyɛ nsɛm no.
84 Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani?
Wo somfo ntwɛn nkosi da bɛn? Da bɛn na wobɛtwe wɔn a wɔtaa me no aso?
85 Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään.
Ahantanfo atu amoa de asum me afiri, a ɛne wo mmara bɔ abira.
86 Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua.
Wo mmara nsɛm nyinaa mu wɔ ahotoso; boa me, efisɛ nnipa taa me kwa.
87 He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.
Ɛkaa kakraa bi a anka woyii me fii asase so, nanso minnyaee wo nkyerɛkyerɛ sodi.
88 Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen.
Kyɛe me nkwa so sɛnea wʼadɔe te, na medi nkyerɛkyerɛ a efi wʼanom no so.
89 Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa.
Awurade, wʼasɛm no wɔ hɔ daa; egyina hɔ pintinn wɔ ɔsorosoro.
90 Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinä perustit maan, ja se pysyy.
Wo nokwaredi kɔ so wɔ awo ntoatoaso nyinaa mu; wode asase sii hɔ, na etim hɔ.
91 Ne pysyvät tähän päivään asti sinun asetukses jälkeen; sillä kaikki sinua palvelevat.
Wo mmara wɔ hɔ besi nnɛ, na nneɛma nyinaa som wo.
92 Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut.
Sɛ mʼani anka wo mmara no ho a, anka mʼamanehunu akum me.
93 En minä ikänä unohda sinun käskyjäs; sillä niillä sinä minua lohdutat.
Me werɛ remfi wo nkyerɛkyerɛ no, efisɛ ɛno so na wonam akyɛe me nkwa so.
94 Sinun minä olen: auta minua! sillä minä etsin sinun käskyjäs.
Gye me nkwa, na meyɛ wo de; na mahwehwɛ wo nkyerɛkyerɛ no.
95 Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minä otan vaarin.
Amumɔyɛfo retwɛn sɛ wɔbɛsɛe me, nanso, misusuw wʼahyɛde ho.
96 Kaikista kappaleista minä olen lopun nähnyt; mutta sinun käskys ovat määrättömät.
Mahu sɛ pɛyɛ nyinaa wɔ nea ɛkɔpem; nanso wo mmara nsɛm no nni ɔhye.
97 Kuinka minä rakastan sinun lakias? Joka päivä minä sitä ajattelen.
Ao, medɔ wo mmara no yiye! Midwinnwen ho da mu nyinaa.
98 Sinä teit minun taitavammaksi käskyilläs kuin minun viholliseni ovat; sillä se on minun ijankaikkinen tavarani.
Wo mmara nsɛm ma mihu nyansa sen mʼatamfo, efisɛ ɛwɔ me nkyɛn daa.
99 Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillä sinun todistukses ovat minun ajatukseni.
Mewɔ nhumu sen mʼakyerɛkyerɛfo nyinaa, efisɛ midwinnwen wʼahyɛde ho.
100 Enemmän minä ymmärrän kuin vanhemmat; sillä minä pidän sinun käskys.
Mewɔ ntease sen mpanyimfo, efisɛ midi wo nkyerɛkyerɛ so.
101 Minä estän jalkani kaikista pahoista teistä, että minä sinun sanas pitäisin.
Memfaa mʼanan nsii ɔkwan bɔne biara so sɛnea metumi ayɛ osetie ama wʼasɛm.
102 En minä poikkee sinun oikeudestas; sillä sinä opetat minua.
Memman mfii wo mmara ho, efisɛ wʼankasa na woakyerɛkyerɛ me.
103 Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja.
Wo nsɛm yɛ me dɛ, ɛyɛ dɛ sen ɛwo wɔ mʼanom.
104 Sinun käskys tekevät minun ymmärtäväiseksi; sentähden minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
Minya ntease fi wo nkyerɛkyerɛ mu; enti mikyi ɔkwan bɔne biara.
105 Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä, ja valkeus teilläni.
Wʼasɛm yɛ mʼanan ase kanea ne me kwan so hann.
106 Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä sinun vanhurskautes oikeudet pitää tahdon.
Maka ntam ahyɛ mu kena se medi wo trenee mmara no so.
107 Minä olen sangen kovin vaivattu: Herra, virvoita minua sinun sanas perästä.
Mahu amane bebree; kyɛe me nkwa so, Awurade, sɛnea wʼasɛm te.
108 Olkoon sinulle, Herra, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes.
Awurade, ma wʼani nsɔ mʼanom nkamfo a efi me pɛ mu, na kyerɛkyerɛ me wo mmara.
109 Minun sieluni on alati minun käsissäni, ja en unohda sinun lakias.
Ɛwɔ mu sɛ daa metoto me nkwa ase de, nanso me werɛ remfi wo mmara.
110 Jumalattomat virittävät minulle paulan; mutta en minä eksy sinun käskyistäs.
Amumɔyɛfo asum me afiri, nanso memfom mfii wo nkyerɛkyerɛ ho.
111 Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
Wʼahyɛde yɛ mʼagyapade afebɔɔ; ɛma me koma ani gye.
112 Minä kallistan minun sydämeni tekemään sinun säätys jälkeen, aina ja ijankaikkisesti.
Me koma ayɛ krado sɛ ɛbɛhwɛ wo hyɛ nsɛm so akosi awiei.
113 Minä vihaan viekkaita henkiä, ja rakastan sinun lakias.
Mikyi nnipa a wɔn adwene yɛ wɔn ntanta, na medɔ wo mmara.
114 Sinä olet minun varjelukseni ja kilpeni: minä toivon sinun sanas päälle.
Wone me guankɔbea ne me kyɛm; mede mʼanidaso ahyɛ wʼasɛm mu.
115 Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minä pidän minun Jumalani käskyt.
Mumfi me so nkɔ, mo nnebɔneyɛfo, na minni me Nyankopɔn mmara nsɛm so!
116 Tue minua sanallas, että minä eläisin, ja älä anna minun toivoni häpiään tulla.
Wowaw me sɛnea wo bɔhyɛ no te, na mɛtena nkwa mu; mma mʼanidaso nyɛ ɔkwa.
117 Vahvista minua, että minä autetuksi tulisin, niin minä halajan alati sinun säätyjäs.
So me mu, na menya ogye; na bere biara mɛhwɛ wo hyɛ nsɛm no.
118 Sinä tallaat alas kaikki, jotka sinun säädyistäs horjuvat; sillä heidän viettelyksensä on sula valhe.
Wopo wɔn a wɔfom wo hyɛ nsɛm nyinaa, na wɔn nnaadaa no yɛ ɔkwa.
119 Sinä heität pois kaikki jumalattomat maan päältä niinkuin loan; sentähden minä rakastan sinun todistuksias.
Wotow amumɔyɛfo nyinaa gu sɛ afide; enti medɔ wʼahyɛde.
120 Minä pelkään sinua, niin että minun ihoni värisee, ja vapisen sinun tuomioitas.
Wo ho suro ma me ho popo; wo mmara abɔ me hu.
121 Minä teen oikeuden ja vanhurskauden: älä minua hylkää niille, jotka minulle väkivaltaa tekevät.
Mayɛ nea ɛteɛ na ɛyɛ pɛ. Nnyaa me mma wɔn a wɔhyɛ me so!
122 Vastaa palvelias edestä, ja lohduta häntä, ettei ylpiät tekisi minulle väkivaltaa.
Hwɛ ma wo somfo nni yiye; mma ahantanfo nhyɛ me so.
123 Minun silmäni hiveltyvät sinun autuutes perään, ja sinun vanhurskautes sanan jälkeen.
Mahwɛ wo nkwagye anim ama mʼani abu, ɛrehwehwɛ wo bɔhyɛ a ɛteɛ no.
124 Tee palvelias kanssa sinun armos jälkeen, ja opeta minulle sinun säätyjäs.
Wo ne wo somfo nni no sɛnea wʼadɔe te, na kyerɛkyerɛ me wo hyɛ nsɛm.
125 Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses.
Meyɛ wo somfo; ma me nhumu na mate wʼahyɛde ase.
126 Jopa aika on, että Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet.
Awurade, bere aso sɛ woyɛ biribi; wɔrebu wo mmara so.
127 Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa.
Esiane sɛ medɔ wo mmara nsɛm sen sikakɔkɔɔ, anaa sikakɔkɔɔ ankasa,
128 Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
na midwen sɛ wo nkyerɛkyerɛ nyinaa ye nti, mikyi ɔkwan bɔne biara.
129 Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää.
Wʼahyɛde yɛ nwonwa; enti midi so.
130 Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen.
Wo nsɛm asete ma hann; na ɛma ntetekwaa nya ntease.
131 Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys.
Mibue mʼanom na migu ahome, na mʼani gyina wo mmara nsɛm.
132 Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat.
Dan wʼani hwɛ me na hu me mmɔbɔ sɛnea woyɛ daa ma wɔn a wɔdɔ wo din no.
133 Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita.
Tutu mʼanammɔn sɛnea wʼasɛm no te; mma bɔne biara nni me so.
134 Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys.
Gye me fi nnipa nhyɛso mu, na madi wo nkyerɛkyerɛ so.
135 Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys.
Ma wʼanim nhyerɛn wo somfo so na kyerɛkyerɛ me wo hyɛ nsɛm.
136 Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä.
Nsuten nisu aguare me, efisɛ nnipa nni wo mmara so.
137 Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat.
Ɔtreneeni ne wo, Awurade, na wo mmara nso yɛ pɛ.
138 Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt.
Ahyɛde a woayɛ no yɛ trenee; ɛyɛ nea wonya mu ahotoso pa ara.
139 Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet.
Abufuw ahyɛ me ma, efisɛ mʼatamfo bu wɔn ani gu wo nsɛm so.
140 Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää.
Wɔasɔ wo bɔhyɛ ahorow no ahwɛ pa ara, na wo somfo dɔ wɔn.
141 Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs.
Ɛwɔ mu sɛ menka hwee na memfra de, nanso me werɛ mfi wo nkyerɛkyerɛ.
142 Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus.
Wo trenee wɔ hɔ daa, na wo mmara no yɛ nokware.
143 Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs.
Ɔhaw ne awerɛhow aba me so, nanso wo mmara nsɛm ma me ahosɛpɛw.
144 Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän.
Wʼahyɛde yɛ nokware daa; ma me ntease na manya nkwa.
145 Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, Herra, minua, että minä sinun säätys pitäisin.
Awurade, mede me koma nyinaa mefrɛ wo, gye me so, na medi wo hyɛ nsɛm no so.
146 Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin.
Misu mefrɛ wo, gye me nkwa na midi wʼahyɛde so.
147 Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon.
Mesɔre anɔpahema, na misu pɛ mmoa; mede me werɛ ahyɛ wo nsɛm mu.
148 Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas.
Mʼani gu so anadwo nyinaa, na misusuw wo bɔhyɛ ho.
149 Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
Tie me nne sɛnea wʼadɔe no te; Awurade, kyɛe me nkwa so sɛnea wo mmara te.
150 Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun päälleni, ja ovat kaukana sinun laistas.
Wɔn a wɔhyehyɛ atirimɔdensɛm no abɛn, nanso wɔne wo mmara ntam ware.
151 Herra, sinä olet läsnä, ja sinun käskys ovat sula totuus.
Awurade, wo de, wobɛn me, na wo mmara nsɛm nyinaa yɛ nokware.
152 Mutta minä sen aikaa tiesin, että sinä olet todistukses ijankaikkisesti perustanut.
Mmere bi a atwa mu no, misuaa wʼahyɛde a wode tim hɔ sɛ ɛntena hɔ daa no.
153 Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillä enpä minä unohda sinun lakias.
Hwɛ mʼamanehunu na gye me nkwa efisɛ me werɛ mfii wo mmara no.
154 Toimita minun asiani ja päästä minua: virvoita minua sinun sanas kautta.
Di mʼasɛm ma me na gye me; kyɛe me nkwa so sɛnea wo bɔhyɛ no te.
155 Autuus on kaukana jumalattomista, sillä ei he tottele säätyjäs.
Nkwagye ne atirimɔdenfo ntam kwan ware, efisɛ wɔnhwehwɛ wo hyɛ nsɛm no.
156 Herra, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
Awurade, wʼayamhyehye yɛ kɛse; kyɛe me nkwa so sɛnea wo mmara no te.
157 Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minä poikkee sinun todistuksistas.
Atamfo a wɔteetee me dɔɔso, nanso memman mfii wo nhyehyɛe ho.
158 Minä näen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidä.
Mehwɛ wɔn a wonni gyidi no a wɔn ho yɛ me nwini, efisɛ wonni wʼasɛm so.
159 Katso, minä rakastan sinun käskyjäs: Herra, virvoita minua sinun armos jälkeen.
Hwɛ sɛnea mʼani gye wo nkyerɛkyerɛ ho; Awurade, kyɛe me nkwa so sɛnea wʼadɔe te.
160 Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvät ijankaikkisesti.
Wo nsɛm nyinaa yɛ nokware; na wo mmara a ɛteɛ no to rentwa da.
161 Päämiehet vainoovat minua ilman syytä; mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojas.
Sodifo taataa me kwa, nanso ɛyɛ wʼasɛm nko ara na misuro.
162 Minä iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytänyt on.
Mʼani gye wo bɔhyɛ ho te sɛ obi a wanya asade kɛse.
163 Valhetta minä vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minä rakastan.
Mikyi nkontompo na medɔ wo mmara.
164 Seitsemästi päivässä minä kiitän sinua sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
Mekamfo wo mpɛn ason da biara, wo mmara a ɛteɛ no nti.
165 Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä loukkaa.
Wɔn a wɔdɔ wo mmara no wɔ asomdwoe mmoroso, na biribiara rentumi mma wonhintiw.
166 Herra! minä odotan sinun autuuttas, ja teen sinun käskys.
Awurade, metwɛn wo nkwagye, na midi wo mmara nsɛm so.
167 Minun sieluni pitää sinun todistukses, ja minä rakastan niitä sangen suuresti.
Midi wʼahyɛde so na medɔ no yiye.
168 Minä pidän sinun käskys ja todistukses; sillä kaikki minun tieni ovat edessäs.
Midi wo nkyerɛkyerɛ ne wʼahyɛde so, na wunim mʼakwan nyinaa.
169 Herra! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälkeen.
Awurade, ma me sufrɛ nnu wʼanim; ma me ntease sɛnea wʼasɛm no te.
170 Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jälkeen.
Ma me nkotosrɛ nnu wʼanim; na gye me sɛnea wo bɔhyɛ no te.
171 Minun huuleni kiittävät, koskas minulle opetat sinun säätys.
Ma nkamfo nhyɛ mʼanom ma; efisɛ wokyerɛkyerɛ me wo hyɛ nsɛm.
172 Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillä kaikki sinun käskys ovat vanhurskaat.
Ma me tɛkrɛma nto wʼasɛm ho dwom, efisɛ wo mmara nsɛm nyinaa yɛ trenee.
173 Olkoon sinun kätes minulle avullinen; sillä minä olen valinnut sinun käskys.
Ma wo nsa nyɛ krado mmɛboa me, efisɛ maso wo nkyerɛkyerɛ no mu.
174 Herra, minä ikävöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias.
Awurade, mʼani agyina wo nkwagye, na wo mmara yɛ mʼanigyede.
175 Anna minun sieluni elää, että hän sinua kiittäis, ja sinun oikeutes auttakoon minua!
Ma mentena nkwa mu na matumi akamfo wo, na wo mmara nso awowaw me.
176 Minä olen eksyvä niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillä en minä unohda sinun käskyjäs.
Mafom kwan sɛ oguan a wayera. Hwehwɛ wo somfo, efisɛ me werɛ mfii wo mmara nsɛm no ɛ.
