< Psalmien 119 >

1 Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elävät, ja jotka Herran laissa vaeltavat.
Gelukkig, die onberispelijk zijn in hun wandel, En leven volgens Jahweh’s wet;
2 Autuaat ovat ne, jotka hänen todistuksiansa pitävät, ja kaikesta sydämestä häntä etsivät.
Gelukkig, die op zijn vermaningen letten, Hem zoeken met geheel hun hart;
3 Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat, ei he tee mitään pahaa.
Zij ook, die geen ongerechtigheid plegen, Maar blijven leven naar zijn woord.
4 Sinä olet käskenyt sangen visusti pitää sinun käskys.
Gij zelf hebt uw bevelen gegeven, Opdat men ze trouw zou volbrengen;
5 O jospa minun tieni ojennettaisiin pitämään sinun säätyjäs!
Ach, mocht mijn gedrag zo onwankelbaar zijn, Dat ik uw inzettingen trouw onderhield.
6 Koska minä katson kaikkia sinun käskyjäs, niin en minä tule häpiään.
Dan zal ik nooit beschaamd komen staan, Als ik het oog richt op al uw geboden;
7 Minä kiitän sinua oikiasta sydämestä, ettäs opetat minulle vanhurskautes oikeudet.
Maar in oprechtheid des harten zal ik U danken, Als ik uw rechtvaardige voorschriften leer.
8 Sinun säätys minä pidän, älä minua ikänä hylkää.
Ik houd mij vast aan uw bestel: Verlaat mij dan niet voor altoos!
9 Kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen.
Hoe kan een jongeman zijn reinheid bewaren? Door zich te houden aan uw woord!
10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs.
Ik heb U met heel mijn hart gezocht, Laat mij nooit uw geboden verlaten;
11 Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan.
Ik bewaar uw bestel in mijn hart, Om nooit te zondigen tegen U.
12 Kiitetty ole, sinä Herra: opeta minulle sinun säätyjäs!
Geprezen zijt Gij, o Jahweh, Leer mij uw inzettingen kennen;
13 Minä luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet.
Dan zal ik met mijn lippen verbreiden Al de voorschriften van uw mond.
14 Minä iloitsen sinun todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
Ik verheug mij over de weg, die uw vermaning mij wees, Meer dan over alle schatten;
15 Minä tutkistelen sinun käskyjäs, ja katselen sinun teitäs.
Uw bevelen wil ik overwegen, En op uw paden blijven letten;
16 Minä halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas.
Ik wil mij aan uw wet verkwikken, En nimmermeer uw woord vergeten!
17 Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin.
Laat uw dienstknecht leven, En ik zal uw woord onderhouden;
18 Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas.
Neem de sluier van mijn ogen, Opdat ik de wonderen van uw wet aanschouwe.
19 Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs.
Al ben ik maar een zwerver op aarde, Verberg mij uw bevelen niet;
20 Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen.
Want mijn ziel wordt verteerd van verlangen Naar uw voorschriften, altijd door.
21 Sinä rankaiset ylpiät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeevat.
Gij bedreigt de hoogmoedigen, Vervloekt, die uw geboden verlaat;
22 Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillä minä pidän sinun todistukses.
Wend dan smaad en hoon van mij af, Want uw vermaningen neem ik ter harte.
23 Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun säätyjäs.
Al spannen ook vorsten tegen mij samen, Uw dienstknecht peinst over uw inzettingen na;
24 Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
Ja, uw bestel is mij een lust, En mijn berader.
25 Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jälkeen.
Reeds ligt mijn ziel aan het stof gekluisterd: Wek mij ten leven naar uw woord.
26 Minä luen minun teitäni, ja sinä kuulet minua: opeta minulle sinun säätys.
Mijn leven heb ik U open gelegd: Gij hebt mij gehoord, Leer mij thans uw inzettingen kennen;
27 Anna minun ymmärtää sinun käskyis tie, niin minä puhun sinun ihmeistäs.
Onderricht mij, hoe ik naar uw bevelen moet leven, En ik zal uw wonderen vermelden.
28 Niin minä suren, että sydän sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jälkeen.
Mijn ziel kwijnt weg van ellende: Richt mij naar uw bestel weer op.
29 Käännä minusta pois väärä tie, ja suo minulle sinun lakis.
Houd de weg der leugen ver van mij af, En schenk mij genadig uw wet;
30 Totuuden tien minä olen valinnut, oikeutes olen minä asettanut eteeni.
Ik heb de weg der waarheid gekozen, Uw voorschriften mij voor ogen gesteld.
31 Minä riipun sinun todistuksissas: Herra, älä salli minun häpiään tulla.
Ik klamp mij aan uw vermaningen vast, Maak mij niet te schande, o Jahweh;
32 Koskas minun sydämeni vahvistat, niin minä juoksen sinun käskyis tietä myöten.
De weg uwer geboden zal ik bewandelen, Als Gij mijn hart maar verblijdt.
33 Opeta minulle, Herra, sinun säätyis tie, että minä sen loppuun asti kätkisin.
Leer mij, Jahweh, naar uw inzettingen leven, Opdat ik ze ten einde toe onderhoud;
34 Anna minulle ymmärrys, kätkeäkseni sinun lakias, ja pitääkseni sitä koko sydämestäni.
Geef mij inzicht om uw wet te volbrengen, En met heel mijn hart te beleven;
35 Anna minun käydä sinun käskyis tietä; sillä niihin minä halajan.
Laat mij het pad uwer geboden betreden, Want dat is mijn vreugd.
36 Kallista minun sydämeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen.
Neig mijn hart naar uw vermaningen, En niet naar gewin;
37 Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes.
Wend mijn ogen van de ijdelheid af, En laat mij leven naar uw woord.
38 Anna palvelias lujasti sinun käskys pitää, että minä sinua pelkäisin.
Doe uw bestel aan uw dienstknecht gestand, Dat Gij beschikt hebt voor hen, die U vrezen;
39 Käännä minusta pois se pilkka, jota minä pelkään; sillä sinun oikeutes ovat suloiset.
Wentel de smaad, die ik ducht, van mij weg, Want uw voorschriften blijven voortreffelijk.
40 Katso, minä pyydän sinun käskyjäs: virvoita minua vanhurskaudellas.
Zie, ik hunker naar uw bevelen, Laat mij door uw gerechtigheid leven!
41 Herra, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jälkeen,
Moge uw genade mijn deel zijn, o Jahweh, En uw heil naar uw bestel;
42 Että minä voisin vastata minun pilkkaajiani; sillä minä luotan sinun sanaas.
Dan zal ik mijn lasteraars te woord kunnen staan, Want ik vertrouw op uw woord;
43 Älä ota totuuden sanaa peräti pois minun suustani; sillä minä toivon sinun oikeuttas.
Neem het woord der waarheid niet geheel uit mijn mond, Want ik wacht uw voorschriften af.
44 Minä pidän alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti,
Uw wet wil ik steeds onderhouden, Voor eeuwig en immer;
45 Ja vaellan ilossa, sillä minä etsin sinun käskyjäs,
Dan zal ik ongestoord kunnen leven, Omdat ik naar uw bevelen vraag.
46 Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessä, ja en häpee,
Zelfs koningen zal ik van uw vermaningen spreken, En mij er nooit over schamen;
47 Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan,
Ik zal mij aan uw geboden verkwikken, Die ik van harte bemin;
48 Ja nostan käsiäni sinun käskyihis, joita minä rakastan, ja puhun sinun säädyistäs.
Tot U zal ik mijn handen verheffen, En uw inzettingen overwegen.
49 Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinä annoit minun toivoa.
Gedenk het woord, tot uw dienstknecht gesproken, En waarop Gij mijn hoop hebt gesteld;
50 Tämä on minun turvani minun vaivassani, että sinun sanas virvoittaa minun.
Dit is mijn troost in mijn ellende, Dat uw bestel mij het leven behoudt.
51 Ylpiät irvistelevät minua sangen; en minä sentähden sinun laistas poikkee.
Al bespotten de bozen mij nog zo vijandig, Toch wijk ik niet af van uw wet;
52 Herra, kuin minä ajattelen, kuinka sinä maailman alusta toiminut olet, niin minä lohdutetaan.
Ik blijf uw aloude voorschriften indachtig, En voel mij er door getroost, o Jahweh;
53 Minä hämmästyin jumalattomain tähden, jotka sinun lakis hylkäävät.
Maar gramschap maakt zich van mij meester, Om de zondaars, die uw geboden verlaten.
54 Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa.
Uw inzettingen ruisen als zangen mij tegen In het huis van mijn ballingschap;
55 Herra, minä ajattelen yöllä sinun nimeäs, ja pidän sinun lakis.
Des nachts, o Jahweh, gedenk ik uw Naam, En volg uw vermaningen op;
56 Se olis minun tavarani, että minä sinun käskys pitäisin.
Want dit is mijn plicht: Dat ik uw bevelen volbreng.
57 Minä olen sanonut: Herra, se on minun perimiseni, että minä pidän sinun sanas.
Gij zijt mijn erfdeel, o Jahweh: Ik heb beloofd, uw woord te volbrengen;
58 Minä rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle armollinen sinun sanas jälkeen.
Van ganser harte zoek ik uw aanschijn, Wees mij genadig naar uw bestel.
59 Minä tutkin teitäni, ja käännän jalkani sinun todistustes puoleen.
Ik overleg bij mijzelf, welke weg ik moet gaan, En naar uw vermaningen richt ik mijn schreden;
60 Minä riennän, ja en viivy, sinun käskyjäs pitämään.
Ik haast mij, zonder ooit te talmen, Om uw geboden te onderhouden;
61 Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minä unohda sinun lakias.
En al houden mij de strikken der bozen gevangen, Nooit vergeet ik uw wet;
62 Puoliyöstä minä nousen sinua kiittämään, sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
Midden in de nacht sta ik op, Om U voor uw rechtvaardige voorschriften te danken.
63 Minä olen heidän kumppaninsa, jotka sinua pelkäävät ja sinun käskyjäs pitävät,
Ik ben de vriend van al, die U vreest, En die uw bevelen volbrengt;
64 Herra! maa on täynnä sinun hyvyyttäs: opeta minulle sinun säätyjäs.
De aarde is vol van uw goedheid, o Jahweh, Leer mij maar uw inzettingen kennen.
65 Hyvästi teit sinun palveliaas kohtaan, Herra, sinun sanas jälkeen.
Gij hebt uw dienstknecht wèl gedaan, O Jahweh, naar uw woord;
66 Opeta minulle hyviä tapoja ja taitoa; sillä minä uskon sinun käskys.
Schenk mij een helder oordeel en inzicht, Want ik heb vertrouwen in uw geboden.
67 Ennenkuin minä nöyryytettiin, eksyin minä; mutta nyt minä pidän sinun sanas.
Eer ik vernederd werd, dwaalde ik af, Maar nu houd ik mij aan uw bestel;
68 Sinä olet hyvä ja teet hyvin: opeta minulle sinun säätyjäs.
Gij zijt goed en doet wèl: Leer mij dan uw inzettingen kennen.
69 Ylpiät ajattelevat valheen minun päälleni; mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskys.
Onbeschaamden belasteren mij, Want van ganser harte neem ik uw bevelen in acht;
70 Heidän sydämensä on lihava niinkuin rasva; mutta minä iloitsen sinun laistas.
Lomp als vet is hun hart, Maar ìk vind mijn vreugd in uw wet;
71 Se on minulle hyvä, ettäs minun nöyryytit, että minä sinun säätyjäs oppisin.
En het was mij goed, te worden vernederd, Om uw vermaningen te leren verstaan;
72 Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa.
Want de voorschriften van uw mond schat ik hoger, Dan duizenden in goud en zilver!
73 Sinun kätes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmärrystä oppiakseni sinun käskyjäs.
Uw handen hebben mij gemaakt en gevormd, Geef mij ook inzicht, om uw geboden te kennen;
74 Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas.
Dan zien, die U vrezen, met vreugd op mij neer, Omdat ik vertrouw op uw woord.
75 Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt.
Ik weet, dat uw oordeel rechtvaardig is, Jahweh, En dat Gij mij naar verdienste kastijdt;
76 Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet.
Maar uw genade zij mij tot troost, Naar uw bestel voor uw knecht;
77 Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni.
Uw ontferming dale op mij neer, en doe mij herleven, Want uw wet is mij een verkwikking.
78 Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs.
Schande voor de trotsen, die onverdiend mij verdrukken, Daar ik uw bevelen bedenk;
79 Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat.
Maar mijn vrienden mogen zijn, die U vrezen, En die uw vermaningen kennen;
80 Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi.
Door uw inzettingen worde mijn hart zonder smet, Zodat ik niet beschaamd hoef te staan.
81 Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle.
Mijn ziel smacht naar uw heil, Ik vertrouw op uw woord;
82 Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat?
Mijn ogen hunkeren naar uw bestel, En vragen: Wanneer brengt Gij mij troost?
83 Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs.
Al ben ik als een leren zak in de rook, Toch vergeet ik uw inzettingen niet.
84 Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani?
Ach, hoelang zal uw dienstknecht nog leven, En wanneer voltrekt Gij aan mijn vervolgers uw oordeel?
85 Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään.
Onbeschaamden hebben mij kuilen gegraven, Want ze leven niet naar uw wet.
86 Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua.
Al uw geboden zijn waarachtig, Maar men vervolgt mij met leugens: Ach kom mij te hulp;
87 He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.
Men had mij haast van de aarde verdelgd, Toch had ik mij niet aan uw bevelen onttrokken;
88 Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen.
Behoud mij in het leven naar uw genade, En de vermaningen van uw mond volg ik op!
89 Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa.
Uw woord blijft eeuwig, o Jahweh, Het staat vast als de hemel;
90 Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinä perustit maan, ja se pysyy.
Uw bestel houdt stand van geslacht tot geslacht, Staat vast als de aarde, die Gij hebt gegrond;
91 Ne pysyvät tähän päivään asti sinun asetukses jälkeen; sillä kaikki sinua palvelevat.
En naar uw voorschriften blijven ze ook nu nog bestaan, Want het heelal is uw dienstknecht!
92 Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut.
Wanneer uw wet mij niet had verkwikt, Dan was ik in mijn ellende te gronde gegaan;
93 En minä ikänä unohda sinun käskyjäs; sillä niillä sinä minua lohdutat.
Nimmer zal ik dan uw bevelen vergeten, Want juist daardoor doet Gij mij leven.
94 Sinun minä olen: auta minua! sillä minä etsin sinun käskyjäs.
Ik ben de uwe: Ach, kom mij te hulp, Want ijverig spoor ik uw voorschriften na;
95 Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minä otan vaarin.
De bozen loeren, om mij te verdelgen, Maar ik blijf uw vermaningen achten.
96 Kaikista kappaleista minä olen lopun nähnyt; mutta sinun käskys ovat määrättömät.
Aan alles zie ik een eind, al is het nog zo volmaakt, Maar uw gebod is onbegrensd!
97 Kuinka minä rakastan sinun lakias? Joka päivä minä sitä ajattelen.
Hoe lief toch heb ik uw wet, Ik overweeg ze de hele dag door!
98 Sinä teit minun taitavammaksi käskyilläs kuin minun viholliseni ovat; sillä se on minun ijankaikkinen tavarani.
Uw gebod maakt mij wijzer dan mijn vijanden zijn, Want het vergezelt mij voor eeuwig;
99 Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillä sinun todistukses ovat minun ajatukseni.
Ik heb meer verstand dan al mijn meesters, Want ik denk over uw vermaningen na;
100 Enemmän minä ymmärrän kuin vanhemmat; sillä minä pidän sinun käskys.
En ik heb helderder inzicht dan de oudsten, Want ik neem uw bevelen in acht.
101 Minä estän jalkani kaikista pahoista teistä, että minä sinun sanas pitäisin.
Van alle slechte paden houd ik mijn voeten, Om uw woord te volbrengen;
102 En minä poikkee sinun oikeudestas; sillä sinä opetat minua.
En van uw voorschriften wijk ik niet af, Want Gij hebt ze mij zelf onderwezen.
103 Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja.
Hoe zoet voor mijn gehemelte is uw bestel, Meer dan honing voor mijn mond;
104 Sinun käskys tekevät minun ymmärtäväiseksi; sentähden minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
Door uw inzettingen ben ik verstandig geworden, En haat dus ieder leugenpad.
105 Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä, ja valkeus teilläni.
Uw woord is een lamp voor mijn voeten, En een licht op mijn pad;
106 Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä sinun vanhurskautes oikeudet pitää tahdon.
Ik heb gezworen, en zal het gestand doen, Uw rechtvaardige voorschriften te onderhouden.
107 Minä olen sangen kovin vaivattu: Herra, virvoita minua sinun sanas perästä.
Ach, Jahweh, ik ga zo diep gebukt, Wek mij ten leven naar uw bestel;
108 Olkoon sinulle, Herra, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes.
Wil de offeranden van mijn mond aanvaarden, o Jahweh, En onderricht mij in uw geboden.
109 Minun sieluni on alati minun käsissäni, ja en unohda sinun lakias.
Al zweeft mijn leven in voortdurend gevaar, Toch vergeet ik nimmer uw wet;
110 Jumalattomat virittävät minulle paulan; mutta en minä eksy sinun käskyistäs.
En al leggen de bozen mij strikken, Van al uw bevelen wijk ik niet af.
111 Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
Uw vermaningen blijven mijn erfdeel voor eeuwig, Want ze zijn de vreugd van mijn hart;
112 Minä kallistan minun sydämeni tekemään sinun säätys jälkeen, aina ja ijankaikkisesti.
En ik heb er mijn hart op gezet, Naar uw inzettingen te leven voor eeuwig en immer!
113 Minä vihaan viekkaita henkiä, ja rakastan sinun lakias.
Ik haat halfslachtige wezens, Maar uw wet heb ik lief;
114 Sinä olet minun varjelukseni ja kilpeni: minä toivon sinun sanas päälle.
Gij zijt mijn schuts en mijn schild, Ik vertrouw op uw woord;
115 Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minä pidän minun Jumalani käskyt.
Weg van mij, zondaars, Laat mij de geboden van mijn God onderhouden!
116 Tue minua sanallas, että minä eläisin, ja älä anna minun toivoni häpiään tulla.
Sterk mij naar uw bestel, opdat ik blijf leven, En laat mijn hoop niet worden beschaamd;
117 Vahvista minua, että minä autetuksi tulisin, niin minä halajan alati sinun säätyjäs.
Stut mij, opdat ik worde gered, En mij altijd aan uw bevelen verkwikke.
118 Sinä tallaat alas kaikki, jotka sinun säädyistäs horjuvat; sillä heidän viettelyksensä on sula valhe.
Wie uw inzettingen verlaten, zijn U een gruwel, Want ze bedenken enkel leugens;
119 Sinä heität pois kaikki jumalattomat maan päältä niinkuin loan; sentähden minä rakastan sinun todistuksias.
En als afval veracht Gij alle bozen op aarde, Daarom heb ik uw vermaningen lief.
120 Minä pelkään sinua, niin että minun ihoni värisee, ja vapisen sinun tuomioitas.
Mijn lichaam beeft voor U van schrik, En ik ben bevreesd voor uw oordeel!
121 Minä teen oikeuden ja vanhurskauden: älä minua hylkää niille, jotka minulle väkivaltaa tekevät.
Een rechtvaardig oordeel hebt Gij geveld, Lever mij niet over aan mijn verdrukkers;
122 Vastaa palvelias edestä, ja lohduta häntä, ettei ylpiät tekisi minulle väkivaltaa.
Uw woord blijve borg voor uw dienaar, Laat geen onbeschaamde mij kwellen.
123 Minun silmäni hiveltyvät sinun autuutes perään, ja sinun vanhurskautes sanan jälkeen.
Mijn ogen smachten naar uw heil, En naar uw rechtvaardig bestel;
124 Tee palvelias kanssa sinun armos jälkeen, ja opeta minulle sinun säätyjäs.
Handel met uw dienstknecht naar uw genade, En leer mij uw inzettingen kennen;
125 Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses.
Ik ben uw dienstknecht: ach, geef mij verstand, Opdat ik uw vermaningen moge begrijpen.
126 Jopa aika on, että Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet.
Het is tijd om te handelen, Jahweh: Men verkracht uw wet;
127 Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa.
Daarom heb ik uw geboden lief, Boven goud en edel metaal;
128 Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
Daarom richt ik mij naar al uw bevelen, En haat ik ieder leugenpad.
129 Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää.
Uw vermaningen zijn wondervol, Mijn ziel neemt ze daarom in acht;
130 Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen.
De openbaring van uw woord straalt licht van zich uit, En geeft wijsheid aan de eenvoudigen;
131 Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys.
En smachtend open ik mijn mond, Want ik hunker naar uw geboden.
132 Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat.
Keer U tot mij, en wees mij genadig, Naar uw beschikking voor hen, die uw Naam beminnen;
133 Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita.
Richt mijn schreden naar uw bestel, En laat geen onheil mij treffen.
134 Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys.
Bevrijd mij van de verdrukking der mensen, Opdat ik trouw uw bevelen volbrenge;
135 Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys.
Laat uw aangezicht stralen over uw dienstknecht, En leer mij uw inzettingen kennen.
136 Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä.
Stromen van tranen ontwellen mijn ogen, Omdat men uw wet niet beleeft.
137 Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat.
Rechtvaardig zijt Gij, o Jahweh, En ook uw voorschriften zijn volgens recht;
138 Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt.
In gerechtigheid hebt Gij uw vermaningen gegeven, En in volledige trouw.
139 Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet.
Ik word door ergernis verteerd, Omdat mijn vijanden uw woord vergeten;
140 Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää.
Maar uw bestel is beproefd als in vuur, En uw dienstknecht heeft het lief;
141 Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs.
En al ben ik maar klein en gering, Nooit wil ik uw bevelen vergeten.
142 Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus.
Ongerept blijft uw gerechtigheid voor eeuwig en immer, En waarachtig uw wet;
143 Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs.
Al treffen mij nood en ellende, Uw geboden zijn mijn verkwikking.
144 Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän.
Uw inzettingen zijn rechtvaardig voor eeuwig; Onderricht mij er in, opdat ik blijf leven!
145 Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, Herra, minua, että minä sinun säätys pitäisin.
Ik roep met heel mijn hart: Jahweh verhoor mij! Uw inzettingen wil ik trouw onderhouden;
146 Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin.
Ik roep U aan: ach, kom mij te hulp, Om uw vermaningen te beleven.
147 Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon.
Ik ben met mijn smeken de dageraad vóór, Want ik smacht naar uw woord;
148 Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas.
En mijn ogen voorkomen de nachtwake, Om op te zien naar uw bestel.
149 Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
Hoor in uw goedheid mijn smeken, o Jahweh, En wek mij naar uw beschikking ten leven;
150 Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun päälleni, ja ovat kaukana sinun laistas.
Mijn listige vervolgers zijn al nabij, Maar ze houden zich ver van uw wet;
151 Herra, sinä olet läsnä, ja sinun käskys ovat sula totuus.
Maar Gij ook, Jahweh, zijt nabij, En waarachtig zijn al uw geboden;
152 Mutta minä sen aikaa tiesin, että sinä olet todistukses ijankaikkisesti perustanut.
Van oudsher ken ik uw bevelen, Want Gij hebt ze gegeven voor eeuwig!
153 Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillä enpä minä unohda sinun lakias.
Aanschouw mijn ellende, en kom mij te hulp, Want nooit vergeet ik uw wet;
154 Toimita minun asiani ja päästä minua: virvoita minua sinun sanas kautta.
Wees mijn verdediger en mijn beschermer, En doe mij leven naar uw bestel.
155 Autuus on kaukana jumalattomista, sillä ei he tottele säätyjäs.
Het heil blijft ver van de bozen verwijderd, Want ze zoeken uw inzettingen niet;
156 Herra, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
Maar uw barmhartigheid, Jahweh, is groot, Wek mij ten leven naar uw woord.
157 Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minä poikkee sinun todistuksistas.
Al zijn mijn vervolgers en vijanden talrijk, Van uw vermaningen wijk ik niet af;
158 Minä näen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidä.
Het walgt mij, als ik trouwelozen aanschouw, Die uw geboden niet willen volbrengen.
159 Katso, minä rakastan sinun käskyjäs: Herra, virvoita minua sinun armos jälkeen.
Zie, hoe ik uw bevelen liefheb, o Jahweh, Laat mij dan leven naar uw genade;
160 Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvät ijankaikkisesti.
Uw woord is een en al waarheid, En eeuwig houden al uw rechtvaardige voorschriften stand.
161 Päämiehet vainoovat minua ilman syytä; mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojas.
Vorsten vervolgen mij zonder enige grond, Maar mijn hart is enkel beducht voor uw woord.
162 Minä iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytänyt on.
Ik verheug mij over uw bestel, Als iemand, die rijke buit heeft gemaakt;
163 Valhetta minä vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minä rakastan.
Leugen en haat verfoei ik, Maar uw inzettingen heb ik lief.
164 Seitsemästi päivässä minä kiitän sinua sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
Zeven maal daags zing ik uw lof, Om uw rechtvaardige voorschriften;
165 Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä loukkaa.
Die uw wet beminnen, genieten een heerlijke vrede, En struikelen nooit.
166 Herra! minä odotan sinun autuuttas, ja teen sinun käskys.
Jahweh, ik smacht naar uw heil, En onderhoud uw geboden;
167 Minun sieluni pitää sinun todistukses, ja minä rakastan niitä sangen suuresti.
Ik volg uw vermaningen op, En bemin ze van harte;
168 Minä pidän sinun käskys ja todistukses; sillä kaikki minun tieni ovat edessäs.
Ik volbreng uw bevelen, Ja, heel mijn leven ligt voor U bloot!
169 Herra! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälkeen.
Jahweh, mijn smeken dringe tot U door, Geef mij inzicht naar uw woord;
170 Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jälkeen.
Moge mijn gebed voor uw aangezicht komen, Breng mij redding naar uw bestel.
171 Minun huuleni kiittävät, koskas minulle opetat sinun säätys.
Dan zal een lofzang mijn lippen ontstromen, Omdat Gij uw inzettingen mij hebt geleerd;
172 Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillä kaikki sinun käskys ovat vanhurskaat.
En mijn tong zal uw waarachtigheid loven, Want al uw vermaningen zijn gerecht.
173 Olkoon sinun kätes minulle avullinen; sillä minä olen valinnut sinun käskys.
Uw hand zij bereid, mij te helpen, Want uw bevelen heb ik verkoren;
174 Herra, minä ikävöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias.
Jahweh, ik smacht naar uw heil, En uw wet is mij een verkwikking.
175 Anna minun sieluni elää, että hän sinua kiittäis, ja sinun oikeutes auttakoon minua!
Mijn ziel moge leven, om U te loven, En uw voorschriften mogen mij helpen;
176 Minä olen eksyvä niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillä en minä unohda sinun käskyjäs.
Als een verloren schaap dool ik rond: zoek uw dienaar weer op, Want nimmer heb ik uw geboden vergeten!

< Psalmien 119 >