Psalmien 119
1 Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elävät, ja jotka Herran laissa vaeltavat.
ALEF Blaženi oni kojih je put neokaljan, koji hode po Zakonu Jahvinu!
2 Autuaat ovat ne, jotka hänen todistuksiansa pitävät, ja kaikesta sydämestä häntä etsivät.
Blaženi oni koji čuvaju propise njegove, čitavim srcem njega traže;
3 Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat, ei he tee mitään pahaa.
koji ne čine bezakonje, već hode putovima njegovim.
4 Sinä olet käskenyt sangen visusti pitää sinun käskys.
Naredbe si svoje dao da se brižno čuvaju.
5 O jospa minun tieni ojennettaisiin pitämään sinun säätyjäs!
O, kad bi čvrsti bili putovi moji da tvoja čuvam pravila!
6 Koska minä katson kaikkia sinun käskyjäs, niin en minä tule häpiään.
Neću se postidjeti tada kad budem pazio na zapovijedi tvoje.
7 Minä kiitän sinua oikiasta sydämestä, ettäs opetat minulle vanhurskautes oikeudet.
Slavit ću te u čestitosti srca kad naučim sudove pravde tvoje.
8 Sinun säätys minä pidän, älä minua ikänä hylkää.
Tvoja ću pravila čuvati: ne zapusti me nikada!
9 Kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen.
BET Kako će mladić čistim sačuvati put svoj? Čuvajući riječi tvoje.
10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs.
Svim srcem svojim tebe tražim; ne daj da zastranim od zapovijedi tvojih.
11 Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan.
U srce pohranih riječ tvoju da protiv tebe ne sagriješim.
12 Kiitetty ole, sinä Herra: opeta minulle sinun säätyjäs!
Blagoslovljen si, o Jahve, nauči me svojim pravilima.
13 Minä luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet.
Usnama svojim navješćujem sudove usta tvojih.
14 Minä iloitsen sinun todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
Putu se propisa tvojih radujem više no svemu bogatstvu.
15 Minä tutkistelen sinun käskyjäs, ja katselen sinun teitäs.
Razmišljat ću o naredbama tvojim i putove ću tvoje razmatrat'.
16 Minä halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas.
Uživat ću u pravilima tvojim, riječi tvojih neću zaboravit'.
17 Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin.
GIMEL Milostiv budi meni, sluzi svojem, da živim i tvoje riječi čuvam.
18 Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas.
Otvori oči moje da gledam divote tvoga Zakona!
19 Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs.
Ja sam došljak na zemlji, zapovijedi svoje nemoj od mene skrivati!
20 Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen.
Duša mi gine u svako doba žudeći za tvojim odlukama.
21 Sinä rankaiset ylpiät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeevat.
Oholima ti si zaprijetio: prokleti koji odstupaju od zapovijedi tvojih.
22 Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillä minä pidän sinun todistukses.
Uzmi s mene rug i sramotu, jer tvoje ja čuvam propise.
23 Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun säätyjäs.
Pa nek' se sastaju knezovi i proti meni govore, tvoj sluga razmišlja o pravilima tvojim.
24 Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
Jer tvoja su svjedočanstva uživanje moje, tvoja su pravila moji savjetnici.
25 Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jälkeen.
DALET Moja duša leži u prašini: po riječi svojoj vrati mi život.
26 Minä luen minun teitäni, ja sinä kuulet minua: opeta minulle sinun säätys.
Kazivao sam ti svoje putove i ti si me čuo: pravilima me svojim nauči.
27 Anna minun ymmärtää sinun käskyis tie, niin minä puhun sinun ihmeistäs.
Pokaži mi put odredaba svojih i o čudesima ću tvojim razmišljat'.
28 Niin minä suren, että sydän sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jälkeen.
Suze roni duša moja od žalosti: po riječi svojoj ti me podigni!
29 Käännä minusta pois väärä tie, ja suo minulle sinun lakis.
Daleko me drži od puta zablude i Zakonom me svojim obdari!
30 Totuuden tien minä olen valinnut, oikeutes olen minä asettanut eteeni.
Put istine ja sam odabrao, pred oči sam stavio odluke tvoje.
31 Minä riipun sinun todistuksissas: Herra, älä salli minun häpiään tulla.
Uz propise tvoje ja čvrsto prianjam, o Jahve, nemoj me postidjeti!
32 Koskas minun sydämeni vahvistat, niin minä juoksen sinun käskyis tietä myöten.
Ja kročim putem zapovijedi tvojih jer si mi prosvijetlio srce.
33 Opeta minulle, Herra, sinun säätyis tie, että minä sen loppuun asti kätkisin.
HE Pokaži mi, Jahve, stazu pravila svojih i ja ću je čuvati do kraja.
34 Anna minulle ymmärrys, kätkeäkseni sinun lakias, ja pitääkseni sitä koko sydämestäni.
Pouči me da se tvoga držim Zakona i čuvat ću ga svim srcem.
35 Anna minun käydä sinun käskyis tietä; sillä niihin minä halajan.
Uputi me stazom svojih zapovijedi, jer ja u njoj uživam.
36 Kallista minun sydämeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen.
Prikloni mi srce propisima svojim, a ne k pohlepi!
37 Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes.
Odvrati moje oči da ne vide ništavost, život mi čuvaj na putu svojemu!
38 Anna palvelias lujasti sinun käskys pitää, että minä sinua pelkäisin.
Ispuni svom sluzi obećanje koje si onima dao što te se boje.
39 Käännä minusta pois se pilkka, jota minä pelkään; sillä sinun oikeutes ovat suloiset.
Ukloni sramotu od koje strahujem, jer divni su tvoji sudovi.
40 Katso, minä pyydän sinun käskyjäs: virvoita minua vanhurskaudellas.
Evo, čeznem za naredbama tvojim: pravdom me svojom poživi.
41 Herra, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jälkeen,
VAU Nek' milost tvoja, o Jahve, dođe na mene i spasenje tvoje po tvom obećanju.
42 Että minä voisin vastata minun pilkkaajiani; sillä minä luotan sinun sanaas.
Odgovorit ću onima koji me ruže, jer se uzdam u riječ tvoju.
43 Älä ota totuuden sanaa peräti pois minun suustani; sillä minä toivon sinun oikeuttas.
Od mojih usta ne oduzmi riječ istine, jer se uzdam u sudove tvoje.
44 Minä pidän alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti,
Tvoj ću Zakon čuvati uvijek i dovijeka.
45 Ja vaellan ilossa, sillä minä etsin sinun käskyjäs,
Hodit ću putem prostranim, jer naredbe tvoje istražujem.
46 Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessä, ja en häpee,
Pred kraljevima o tvojim ću propisima govorit' i zbunit' se neću.
47 Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan,
U zapovijedima tvojim moja je naslada jer ih ljubim.
48 Ja nostan käsiäni sinun käskyihis, joita minä rakastan, ja puhun sinun säädyistäs.
Prema zapovijedima tvojim ja podižem ruke i o tvojim odredbama razmišljam.
49 Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinä annoit minun toivoa.
ZAJIN Spomeni se svoje riječi sluzi svojem kojom si mi dao nadu.
50 Tämä on minun turvani minun vaivassani, että sinun sanas virvoittaa minun.
U nevolji sva mi je utjeha što mi život čuva riječ tvoja.
51 Ylpiät irvistelevät minua sangen; en minä sentähden sinun laistas poikkee.
Oholice me napadaju žestoko, ali ja od tvog Zakona ne odstupam.
52 Herra, kuin minä ajattelen, kuinka sinä maailman alusta toiminut olet, niin minä lohdutetaan.
Sjećam se, o Jahve, davnih sudova tvojih i to me tješi.
53 Minä hämmästyin jumalattomain tähden, jotka sinun lakis hylkäävät.
Bijes me hvata zbog grešnika koji tvoj Zakon napuštaju.
54 Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa.
Tvoje su mi naredbe pjesma u zemlji kojom putujem.
55 Herra, minä ajattelen yöllä sinun nimeäs, ja pidän sinun lakis.
Noću se spominjem, Jahve, imena tvojega i tvoj čuvam Zakon.
56 Se olis minun tavarani, että minä sinun käskys pitäisin.
Evo što je želja moja: čuvati tvoje odredbe.
57 Minä olen sanonut: Herra, se on minun perimiseni, että minä pidän sinun sanas.
HET Dio je moj, o Jahve - rekoh - da tvoje čuvam riječi.
58 Minä rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle armollinen sinun sanas jälkeen.
Svim srcem lice tvoje ganuti hoću: smiluj mi se po svom obećanju.
59 Minä tutkin teitäni, ja käännän jalkani sinun todistustes puoleen.
Promislio sam putove svoje i k tvojem sam svjedočanstvu upravio noge.
60 Minä riennän, ja en viivy, sinun käskyjäs pitämään.
Hitam i ne oklijevam da zapovijedi tvoje čuvam.
61 Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minä unohda sinun lakias.
Opletoše me užeta grešnika, ali tvoga Zakona ja ne zaboravljam.
62 Puoliyöstä minä nousen sinua kiittämään, sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
U ponoći ustajem da te slavim zbog pravednih tvojih odluka.
63 Minä olen heidän kumppaninsa, jotka sinua pelkäävät ja sinun käskyjäs pitävät,
Prijatelj sam svima koji te se boje i koji tvoje čuvaju naredbe.
64 Herra! maa on täynnä sinun hyvyyttäs: opeta minulle sinun säätyjäs.
Dobrote tvoje, Jahve, puna je zemlja; nauči me odredbama svojim.
65 Hyvästi teit sinun palveliaas kohtaan, Herra, sinun sanas jälkeen.
TET Učinio si dobro svom sluzi, Jahve, po riječi svojoj.
66 Opeta minulle hyviä tapoja ja taitoa; sillä minä uskon sinun käskys.
Nauči me razumu i znanju, jer u zapovijedi tvoje vjerujem.
67 Ennenkuin minä nöyryytettiin, eksyin minä; mutta nyt minä pidän sinun sanas.
Prije nego bjeh ponižen, lutao sam, ali sada tvoju čuvam riječ.
68 Sinä olet hyvä ja teet hyvin: opeta minulle sinun säätyjäs.
Ti si tako dobar i dobrostiv: nauči me pravilima svojim.
69 Ylpiät ajattelevat valheen minun päälleni; mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskys.
Oholi na me prijevare smišljaju, ali se ja svim srcem držim naredaba tvojih.
70 Heidän sydämensä on lihava niinkuin rasva; mutta minä iloitsen sinun laistas.
Srce im je poput sala bešćutno, a ja uživam u tvom Zakonu.
71 Se on minulle hyvä, ettäs minun nöyryytit, että minä sinun säätyjäs oppisin.
Dobro mi je što sam ponižen da bih tvoja naučio pravila.
72 Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa.
Draži mi je zakon usta tvojih no tisuće zlatnika i srebrnika.
73 Sinun kätes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmärrystä oppiakseni sinun käskyjäs.
JOD Tvoje me ruke stvoriše i oblikovaše; prosvijetli me da naučim zapovijedi tvoje.
74 Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas.
Štovatelji tvoji videć' me vesele se, jer se u riječ tvoju ja pouzdah.
75 Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt.
Znadem, o Jahve, da su ti sudovi pravedni i da si me s pravom ponizio.
76 Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet.
Tvoja ljubav nek' mi bude tješiteljicom po obećanju koje si dao sluzi svom.
77 Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni.
Nek' dođe na me milosrđe tvoje da poživim, jer Zakon tvoj moja je naslada.
78 Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs.
Nek' se smetu oholi, jer me tlače nizašto, a ja ću o naredbama tvojim razmišljat'.
79 Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat.
Nek' mi se priklone štovatelji tvoji i koji znaju tvoje zapovijedi.
80 Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi.
Nek' mi srce savršeno bude u tvojim pravilima da ne budem postiđen.
81 Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle.
KAF Duša moja gine za tvojim spasenjem riječ tvoju željno čekam.
82 Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat?
Oči mi čeznu za tvojom besjedom: kad ćeš mi donijeti utjehu?
83 Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs.
Kao mijeh u dimu postadoh, ali pravila tvojih ne zaboravih.
84 Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani?
Koliko dana ima sluga tvoj? Kad ćeš suditi progonitelje moje?
85 Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään.
Oholnici mi jame iskopaše: oni ne rade po Zakonu tvojemu.
86 Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua.
Sve zapovijedi tvoje istina su sama: nekriva me gone, pomozi mi.
87 He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.
Umalo me smrviše u zemlji, ali naredaba tvojih ja ne ostavljam.
88 Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen.
Po svojoj me milosti poživi i čuvat ću svjedočanstvo tvojih usta.
89 Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa.
LAMED Dovijeka, o Jahve, riječ tvoja ostaje, stalna poput nebesa.
90 Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinä perustit maan, ja se pysyy.
od koljena do koljena tvoja je vjernost; učvrstio si zemlju i ona stoji.
91 Ne pysyvät tähän päivään asti sinun asetukses jälkeen; sillä kaikki sinua palvelevat.
Po tvojim zakonima stoje zauvijek jer sve tebi služi.
92 Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut.
Da nije tvoj Zakon uživanje moje, propao bih u nevolji svojoj.
93 En minä ikänä unohda sinun käskyjäs; sillä niillä sinä minua lohdutat.
Naredaba tvojih neću zaboravit' dovijeka, jer po njima ti me oživljavaš.
94 Sinun minä olen: auta minua! sillä minä etsin sinun käskyjäs.
Tvoj sam, Gospodine: spasi me, jer tvoje ja ištem naredbe.
95 Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minä otan vaarin.
Bezbožni vrebaju da me upropaste, ali ja na tvoje pazim propise.
96 Kaikista kappaleista minä olen lopun nähnyt; mutta sinun käskys ovat määrättömät.
Svakom savršenstvu vidim granicu, a zapovijed tvoja nema granica.
97 Kuinka minä rakastan sinun lakias? Joka päivä minä sitä ajattelen.
MEM O, kako ljubim Zakon tvoj, po cio dan o njemu razmišljam.
98 Sinä teit minun taitavammaksi käskyilläs kuin minun viholliseni ovat; sillä se on minun ijankaikkinen tavarani.
Tvoja me zapovijed mudrijim učini od dušmana mojih jer ona je sa mnom vječito.
99 Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillä sinun todistukses ovat minun ajatukseni.
Umniji sam od svih svojih učitelja jer razmišljam o svjedočanstvima tvojim.
100 Enemmän minä ymmärrän kuin vanhemmat; sillä minä pidän sinun käskys.
Razumniji sam i od staraca jer tvoje čuvam naredbe.
101 Minä estän jalkani kaikista pahoista teistä, että minä sinun sanas pitäisin.
Zla puta klone mi se noge da riječ tvoju sačuvam.
102 En minä poikkee sinun oikeudestas; sillä sinä opetat minua.
Od tvojih sudova ne odstupam, jer ti si me poučio.
103 Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja.
Kako su slatke nepcu mom riječi tvoje, od meda su slađe ustima mojim.
104 Sinun käskys tekevät minun ymmärtäväiseksi; sentähden minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
Po tvojim naredbama postajem razuman, stoga mrzim sve putove lažne.
105 Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä, ja valkeus teilläni.
NUN Tvoja riječ nozi je mojoj svjetiljka i svjetlo mojoj stazi.
106 Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä sinun vanhurskautes oikeudet pitää tahdon.
Kunem se i čvrsto odlučujem, i riječ ću održati: pravedne ću tvoje slijedit' odluke.
107 Minä olen sangen kovin vaivattu: Herra, virvoita minua sinun sanas perästä.
U nevolji sam velikoj, Jahve, po riječi me svojoj poživi.
108 Olkoon sinulle, Herra, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes.
Prinose usta mojih primi, Jahve, uči me sudovima svojim.
109 Minun sieluni on alati minun käsissäni, ja en unohda sinun lakias.
Život mi je u pogibelji neprestanoj, ali tvog Zakona ja ne zaboravljam.
110 Jumalattomat virittävät minulle paulan; mutta en minä eksy sinun käskyistäs.
Grešnici mi postaviše zamku, ali ne skrećem od tvojih naredaba.
111 Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
Svjedočanstva tvoja vječna su mi baština, ona su radost mome srcu.
112 Minä kallistan minun sydämeni tekemään sinun säätys jälkeen, aina ja ijankaikkisesti.
Prignuh srce da vrši naredbe tvoje uvijek i do kraja.
113 Minä vihaan viekkaita henkiä, ja rakastan sinun lakias.
SAMEK Ja mrzim one koji su dvostruka srca, a ljubim Zakon tvoj.
114 Sinä olet minun varjelukseni ja kilpeni: minä toivon sinun sanas päälle.
Ti si moj štit i moj zaklon, u tvoju se riječ ja uzdam.
115 Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minä pidän minun Jumalani käskyt.
Odstupite od mene, zlikovci: držat ću zapovijedi Boga svoga.
116 Tue minua sanallas, että minä eläisin, ja älä anna minun toivoni häpiään tulla.
Podrži me po svom obećanju i živjet ću; nemoj da se u svojoj nadi postidim.
117 Vahvista minua, että minä autetuksi tulisin, niin minä halajan alati sinun säätyjäs.
Pomozi mi i spasit ću se, na tvoja ću pravila svagda paziti.
118 Sinä tallaat alas kaikki, jotka sinun säädyistäs horjuvat; sillä heidän viettelyksensä on sula valhe.
Ti prezireš one koji odstupaju od pravila tvojih jer je lažna misao njihova.
119 Sinä heität pois kaikki jumalattomat maan päältä niinkuin loan; sentähden minä rakastan sinun todistuksias.
K'o hrđu zlotvore zemlje uklanjaš, zato ljubim tvoje propise.
120 Minä pelkään sinua, niin että minun ihoni värisee, ja vapisen sinun tuomioitas.
Moje tijelo dršće od straha pred tobom, sudova tvojih ja se bojim.
121 Minä teen oikeuden ja vanhurskauden: älä minua hylkää niille, jotka minulle väkivaltaa tekevät.
AJIN Činim što je pravo i pravedno, ne predaj me tlačiteljima mojim.
122 Vastaa palvelias edestä, ja lohduta häntä, ettei ylpiät tekisi minulle väkivaltaa.
Založi se za slugu svojega da me ne satru oholice!
123 Minun silmäni hiveltyvät sinun autuutes perään, ja sinun vanhurskautes sanan jälkeen.
Moje oči ginu od čežnje za spasenjem tvojim, za tvojom riječi pravednom.
124 Tee palvelias kanssa sinun armos jälkeen, ja opeta minulle sinun säätyjäs.
Učini sluzi svom po svojoj dobroti i nauči me pravilima svojim.
125 Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses.
Ja sam sluga tvoj: prosvijetli me da upoznam tvoje propise.
126 Jopa aika on, että Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet.
Čas je, o Jahve, da se javiš: oskvrnuše Zakon tvoj.
127 Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa.
Stoga ljubim zapovijedi tvoje više no zlato, zlato žeženo.
128 Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä.
Zato hodim po odredbama tvojim, mrski su mi svi lažni putovi.
129 Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää.
PE Divna su tvoja svjedočanstva, stoga ih čuva duša moja.
130 Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen.
Objava riječi tvojih prosvjetljuje, bezazlene urazumljuje.
131 Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys.
Otvaram usta svoja zadahtan u žudnji jer čeznem za zapovijedima tvojim.
132 Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat.
Obrati se k meni i milostiv mi budi kao onima koji ljube ime tvoje.
133 Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita.
Korake mi upravljaj po svom obećanju da nikakva opačina ne ovlada mnome.
134 Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys.
Izbavi me od nasilja ljudskog, i naredbe tvoje ja ću čuvati.
135 Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys.
Licem svojim obasjaj slugu svog i nauči me pravilima svojim!
136 Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä.
Potoci suza potekoše mi iz očiju jer se Zakon tvoj ne čuva.
137 Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat.
SADE Pravedan si, Jahve, i pravi su sudovi tvoji.
138 Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt.
Dao si Zakon pravedan i vjeran veoma.
139 Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet.
Revnost me moja izjeda jer moji tlačitelji zaboravljaju riječi tvoje.
140 Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää.
Tvoje su riječi prokušane veoma, zato ih tvoj sluga ljubi.
141 Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs.
Malen sam i prezren, ali naredaba tvojih ne zaboravljam.
142 Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus.
Pravda je tvoja pravda vječita i Zakon tvoj sama istina.
143 Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs.
Tjeskoba me i nevolja snađe, al' tvoje su zapovijedi uživanje moje.
144 Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän.
Vječna je pravda tvojeg svjedočanstva, prosvijetli me i živjet ću.
145 Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, Herra, minua, että minä sinun säätys pitäisin.
KOF Iz svega srca vapijem, Jahve, usliši me: tvoja ću pravila čuvati.
146 Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin.
K tebi vapijem, spasi me, tvojeg ću se držat' svjedočanstva.
147 Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon.
Pretječem zoru i molim za pomoć, u tvoje se riječi uzdam.
148 Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas.
Oči moje straže noćne pretječu da razmišljam o besjedi tvojoj.
149 Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
Po svojoj dobroti, Jahve, glas mi poslušaj, i po svojoj odluci poživi me.
150 Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun päälleni, ja ovat kaukana sinun laistas.
Primiču se koji me podlo progone, daleko su oni od Zakona tvojega.
151 Herra, sinä olet läsnä, ja sinun käskys ovat sula totuus.
A ti si blizu, Jahve, i vjerne su sve zapovijedi tvoje.
152 Mutta minä sen aikaa tiesin, että sinä olet todistukses ijankaikkisesti perustanut.
Odavno znam za tvoje propise da si ih sazdao zasvagda.
153 Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillä enpä minä unohda sinun lakias.
REŠ Pogledaj na nevolju moju, izbavi me, jer Zakona tvog ne zaboravih.
154 Toimita minun asiani ja päästä minua: virvoita minua sinun sanas kautta.
Parnicu moju brani, po svom obećanju poživi me!
155 Autuus on kaukana jumalattomista, sillä ei he tottele säätyjäs.
Daleko je spasenje od grešnika jer za pravila tvoja ne mare.
156 Herra, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.
Veliko je, o Jahve, tvoje smilovanje: po odlukama svojim poživi me.
157 Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minä poikkee sinun todistuksistas.
Mnogi me progone i tlače, od tvojih svjedočanstava ja ne odstupam.
158 Minä näen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidä.
Otpadnike vidjeh i zgadiše mi se jer tvojih riječi ne čuvaju.
159 Katso, minä rakastan sinun käskyjäs: Herra, virvoita minua sinun armos jälkeen.
Gle, naredbe tvoje ljubim, o Jahve: po dobroti svojoj poživi me.
160 Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvät ijankaikkisesti.
Srž je riječi tvoje istina, vječan je sud pravde tvoje.
161 Päämiehet vainoovat minua ilman syytä; mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojas.
ŠIN Mogućnici me progone nizašto, al' samo pred tvojim riječima srce mi dršće.
162 Minä iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytänyt on.
Radujem se besjedama tvojim kao onaj koji se domogao velika plijena.
163 Valhetta minä vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minä rakastan.
Mrzim na laž, grsti mi se ona, a ljubim tvoj Zakon.
164 Seitsemästi päivässä minä kiitän sinua sinun vanhurskautes oikeuden tähden.
Sedam puta na dan tebe hvalim zbog pravednih sudova tvojih.
165 Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä loukkaa.
Koji tvoj Zakon ljube, velik mir uživaju, ni o što se oni ne spotiču.
166 Herra! minä odotan sinun autuuttas, ja teen sinun käskys.
Pomoć tvoju čekam, o Jahve, tvoje zapovijedi izvršavam.
167 Minun sieluni pitää sinun todistukses, ja minä rakastan niitä sangen suuresti.
Moja duša čuva propise tvoje i ljubi ih veoma.
168 Minä pidän sinun käskys ja todistukses; sillä kaikki minun tieni ovat edessäs.
Čuvam tvoje naredbe i svjedočanstvo tvoje, jer svi su putovi moji pred tobom.
169 Herra! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälkeen.
TAU Vapaj moj, Jahve, nek' do tebe dopre, po svojoj me riječi prosvijetli.
170 Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jälkeen.
Nek' molitva moja dođe pred lice tvoje, po svojoj me riječi izbavi.
171 Minun huuleni kiittävät, koskas minulle opetat sinun säätys.
Usne moje nek' zapjevaju pohvalnu pjesmu jer si me naučio pravilima svojim.
172 Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillä kaikki sinun käskys ovat vanhurskaat.
Nek' mi pjeva jezik o riječi tvojoj, jer zapovijedi su tvoje sve pravedne.
173 Olkoon sinun kätes minulle avullinen; sillä minä olen valinnut sinun käskys.
Nek' mi ruka tvoja na pomoć bude jer odabrah tvoje naredbe.
174 Herra, minä ikävöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias.
Jahve, za tvojim spasenjem čeznem, uživam u tvom Zakonu.
175 Anna minun sieluni elää, että hän sinua kiittäis, ja sinun oikeutes auttakoon minua!
Nek' živi duša moja i neka te hvali, a tvoji sudovi nek' mi na pomoć budu!
176 Minä olen eksyvä niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillä en minä unohda sinun käskyjäs.
K'o ovca izgubljena ja zalutah: o, potraži slugu svojega jer zapovijedi tvoje ja ne zaboravih.
