Psalmien 116

1 Sitä minä rakastan, että Herra kuulee minun rukoukseni äänen;

Jahwe hab ich lieb, / Denn er hat meine Stimme, mein Flehn erhört.

2 Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani.

Ja, er hat mir sein Ohr zugeneigt; / Drum werd ich ihn auch, solang ich lebe, anrufen.

3 Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan. (Sheol h7585)

Mich hatten des Todes Bande umringt, / Ich fürchtete schon, ins Grab zu sinken, / Angst und Kummer erfuhr ich. (Sheol h7585)

4 Mutta minä avukseni huudan Herran nimeä: o Herra, pelasta minun sieluni!

Da rief ich Jahwes Namen an: / "Ach, Jahwe, rette mein Leben!"

5 Herra on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias.

Jahwe war auch gnädig und treu, / Und es erbarmte sich unser Gott.

6 Herra kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti.

Schutzlose behütet Jahwe: / Drum half er mir auch, als ich elend war.

7 Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle.

"Kehr nun ein, meine Seele, in deine Ruh, / Denn Jahwe hat dir wohlgetan!"

8 Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta.

Ja, du hast meine Seele dem Tode entrissen, / Meinen Augen die Tränen getrocknet, / Meinen Fuß vor Gleiten bewahrt.

9 Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.

So darf ich vor Jahwe noch wandeln / In der Lebendigen Landen.

10 Minä uskon, sentähden minä puhun; mutta minä sangen vaivataan.

Ich sprach die Wahrheit, als ich sagte: / "Ich bin sehr niedergedrückt."

11 Minä sanoin hämmästyksessä: kaikki ihmiset ovat valehteliat.

Ich habe sogar in meiner Angst gesagt: / "Alle Menschen sind Lügner."

12 Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa, jotka hän minulle teki?

Wie soll ich nun aber Jahwe vergelten / All seine Wohltaten, die ich erfahren?

13 Minä otan sen autuaallisen kalkin, ja saarnaan Herran nimeä.

Den Becher des Heils werd ich erheben / Und Jahwes Namen anrufen.

14 Minä maksan lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.

Meine Gelübde werd ich Jahwe erfüllen / Frei und offen vor all seinem Volk.

15 Hänen pyhäinsä kuolema on kallis Herran edessä.

Selten nur läßt Jahwe / Seine Frommen (frühzeitig) sterben.

16 O Herra! minä olen sinun palvelias, minä olen sinun palvelias, sinun piikas poika: sinä olet minun siteeni vallallensa päästänyt.

Ach Jahwe, (erhalte darum mein Leben auch ferner)! / Ich bin ja dein Knecht. / Ich bin dein Knecht, der Sohn deiner Magd. / Du hat meine Fesseln gelöst.

17 Minä uhraan sinulle kiitosuhria, ja Herran nimeä saarnaan.

Dir will ich Dankopfer bringen / Und Jahwes Namen anrufen.

18 Minä maksan Herralle lupaukseni kaiken hänen kansansa edessä,

Meine Gelübde will ich Jahwe erfüllen / Frei und offen vor all seinem Volk.

19 Herran huoneen esikartanoissa, keskellä sinua, Jerusalem. Halleluja!

In den Vorhöfen des Hauses Jahwes, / In der Mitte, Jerusalem! / Lobt Jah!