< Psalmien 115 >
1 Ei meille, Herra, ei meille, vaan sinun nimelles anna kunnia, sinun armos ja totuutes tähden.
Não a nós, SENHOR; não a nós, mas a teu nome dá glória; por tua bondade, por tua fidelidade.
2 Miksi pakanat sanovat: kussa on nyt heidän Jumalansa?
Porque as nações dirão: Onde está o Deus deles?
3 Mutta meidän Jumalamme on taivaissa: mitä ikänä hän tahtoo, sen hän tekee.
Porém nosso Deus está nos céus, ele faz tudo o que lhe agrada.
4 Vaan heidän epäjumalansa ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt.
Os ídolos deles são prata e ouro, obras de mãos humanas.
5 Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe.
Têm boca, mas não falam; têm olhos, mas não veem;
6 Heillä ovat korvat, ja ei kuule: heillä ovat sieraimet, ja ei haista.
Têm ouvidos, mas não ouvem; tem nariz, mas não cheiram;
7 Heillä ovat kädet, ja ei rupee: heillä ovat jalat, ja ei käy; ja ei puhu kurkustansa.
Têm mãos, mas não apalpam; têm pés, mas não andam; nem falam com suas gargantas.
8 Jotka niitä tekevät, ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat.
Tornem-se como eles os que os fazem, [e] todos os que neles confiam.
9 Mutta Israel toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.
Ó Israel, confia no SENHOR; ele é sua ajuda e seu escudo.
10 Aaronin huone toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.
Ó casa de Arão, confiai no SENHOR; ele é sua ajuda e seu escudo.
11 Jotka Herraa pelkäävät, toivokaan myös Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.
Vós que temeis ao SENHOR, confiai no SENHOR; ele é sua ajuda e seu escudo.
12 Herra muistaa meitä ja siunaa meitä: hän siunaa Israelin huoneen, hän siunaa Aaronin huoneen.
O SENHOR tem se lembrado de nós; ele há de abençoar; ele abençoará a casa de Israel; ele abençoará a casa de Arão.
13 Hän siunaa ne, jotka Herraa pelkäävät, sekä pienet että suuret.
Ele abençoará aos que temem ao SENHOR; tanto os pequenos como os grandes.
14 Herra siunatkoon teitä enemmin ja enemmin, teitä ja teidän lapsianne.
O SENHOR vos aumentará, vós e vossos filhos.
15 Te olette Herran siunatut, joka taivaat ja maan on tehnyt.
Benditos sois vós [que pertenceis] ao SENHOR, que fez os céus e a terra.
16 Taivasten taivaat ovat Herran; mutta maan on hän ihmisten lapsille antanut.
[Quanto] aos céus, os céus são do SENHOR; mas a terra ele deu aos filhos dos homens.
17 Kuolleet ei taida Herraa kiittää, eikä ne, jotka menevät alas hiljaisuuteen.
Os mortos não louvam ao SENHOR, nem os que descem ao silêncio.
18 Mutta me kiitämme Herraa, hamasta nyt ja ijankaikkiseen, Halleluja!
Porém nós bendiremos ao SENHOR, desde agora e para sempre. Aleluia!