Psalmien 115
1 Ei meille, Herra, ei meille, vaan sinun nimelles anna kunnia, sinun armos ja totuutes tähden.
Nicht uns, o HERR, nicht uns, nein, deinem Namen schaffe Ehre um deiner Gnade, um deiner Treue willen!
2 Miksi pakanat sanovat: kussa on nyt heidän Jumalansa?
Warum sollen die Heiden sagen: »Wo ist denn ihr Gott?«
3 Mutta meidän Jumalamme on taivaissa: mitä ikänä hän tahtoo, sen hän tekee.
Unser Gott ist ja im Himmel: alles, was ihm gefällt, vollführt er.
4 Vaan heidän epäjumalansa ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt.
Ihre Götzen sind Silber und Gold, Machwerk von Menschenhänden.
5 Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe.
Sie haben einen Mund und können nicht reden, haben Augen und sehen nicht;
6 Heillä ovat korvat, ja ei kuule: heillä ovat sieraimet, ja ei haista.
sie haben Ohren und können nicht hören, haben eine Nase und riechen nicht;
7 Heillä ovat kädet, ja ei rupee: heillä ovat jalat, ja ei käy; ja ei puhu kurkustansa.
mit ihren Händen können sie nicht greifen, mit ihren Füßen nicht gehen; kein Laut dringt aus ihrer Kehle.
8 Jotka niitä tekevät, ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat.
Ihnen gleich sind ihre Verfertiger, jeder, der auf sie vertraut.
9 Mutta Israel toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.
Du, Israel, vertraue auf den HERRN! – Ihre Hilfe und ihr Schild ist er.
10 Aaronin huone toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.
Ihr vom Hause Aarons, vertraut auf den HERRN! – Ihre Hilfe und ihr Schild ist er.
11 Jotka Herraa pelkäävät, toivokaan myös Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.
Ihr, die ihr fürchtet den HERRN, vertraut auf den HERRN! – Ihre Hilfe und ihr Schild ist er.
12 Herra muistaa meitä ja siunaa meitä: hän siunaa Israelin huoneen, hän siunaa Aaronin huoneen.
Der HERR hat unser gedacht: er wird segnen, segnen das Haus Israels, segnen das Haus Aarons;
13 Hän siunaa ne, jotka Herraa pelkäävät, sekä pienet että suuret.
er wird segnen, die den HERRN fürchten, die Kleinen samt den Großen.
14 Herra siunatkoon teitä enemmin ja enemmin, teitä ja teidän lapsianne.
Der HERR wolle euch mehren, euch selbst und eure Kinder!
15 Te olette Herran siunatut, joka taivaat ja maan on tehnyt.
Gesegnet seid ihr vom HERRN, der Himmel und Erde geschaffen!
16 Taivasten taivaat ovat Herran; mutta maan on hän ihmisten lapsille antanut.
Der Himmel ist der Himmel des Allherrn, die Erde aber hat er den Menschen gegeben.
17 Kuolleet ei taida Herraa kiittää, eikä ne, jotka menevät alas hiljaisuuteen.
Nicht die Toten preisen den HERRN und keiner, der ins stille Land gefahren.
18 Mutta me kiitämme Herraa, hamasta nyt ja ijankaikkiseen, Halleluja!
Doch wir, wir preisen den HERRN von nun an bis in Ewigkeit. Halleluja!
