Psalmien 112

1 Halleluja! Autuas on, joka pelkää Herraa: joka hänen käskyjänsä sangen himoitsee.

Aleluja! Blagor mu, kdor, koli se boji Gospoda, v zapovedih njegovih raduje se močno.

2 Hänen siemenensä on valtias maan päällä: hurskasten suku pitää siunatuksi tuleman.

Mogočno bode na zemlji seme njegovo; pravičnih rod se blagoslavlja.

3 Rikkaus ja runsaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti.

Moč in bogastvo v hiši njegovi in pravica njegova ostane vekomaj.

4 Hurskaille koittaa valkeus pimeässä, armolliselta, laupiaalta ja vanhurskaalta.

V temi blišči luč pravičnih; milosten je, usmiljen in pravičen.

5 Hyvä ihminen on laupias ja mielellänsä lainaa, ja toimittaa asiansa toimellisesti.

Kdor je dober, darí deli milostno in posoja; svoje reči vlada po dolžnosti.

6 Sillä hän pysyy ijankaikkisesti: ei vanhurskas ikänä unhoteta.

Ker vekomaj ne omahne; v večnem spominu je pravični.

7 Koska rangaistus tulee, niin ei hän pelkää: hänen sydämensä uskaltaa lujasti Herran päälle.

Hudega glasu se ne boji, z mirnim srcem svojim zaupajoč v Gospoda.

8 Hänen sydämensä on vahvistettu ja ei pelkää, siihenasti kuin hän näkee ilonsa vihollisistansa.

V srci svojem podprt se ne boji, dokler ne vidi hudega na sovražnikih svojih.

9 Hän jakaa ja antaa vaivaisille: hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti: hänen sarvensa korotetaan kunnialla.

Razsiplje, daje potrebnim, pravica njegova ostane vekomaj; rog njegov se dviguje v časti.

10 Jumalatoin näkee sen ja närkästyy: hän pureskelee hampaitansa ja nääntyy; sillä mitä jumalattomat halajavat, se tyhjäksi tulee.

Krivični pa vidi in se huduje, sè zobmí svojimi škripajoč koprní; krivičnih želja bode minila.