Psalmien 112

1 Halleluja! Autuas on, joka pelkää Herraa: joka hänen käskyjänsä sangen himoitsee.

Dumisani uThixo. Ubusisiwe umuntu owesaba uThixo, othokoza kakhulu ngemilayo yakhe.

2 Hänen siemenensä on valtias maan päällä: hurskasten suku pitää siunatuksi tuleman.

Abantwabakhe bazaba lamandla elizweni; isizukulwane soqotho sizabusiswa.

3 Rikkaus ja runsaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti.

Inotho lenzuzo kusendlini yakhe, lokulunga kwakhe kumi laphakade.

4 Hurskaille koittaa valkeus pimeässä, armolliselta, laupiaalta ja vanhurskaalta.

Lasebumnyameni kuyavela ukukhanya kwabaqotho, emuntwini olomusa, olesihawu lolungileyo.

5 Hyvä ihminen on laupias ja mielellänsä lainaa, ja toimittaa asiansa toimellisesti.

Ubuhle buzakwehlela kuye ophanayo loweboleka ekhululekile, oqhuba zonke izinto zakhe ngemfanelo.

6 Sillä hän pysyy ijankaikkisesti: ei vanhurskas ikänä unhoteta.

Ngeqiniso kayikunyikinyeka; umuntu olungileyo uzakhunjulwa lanininini.

7 Koska rangaistus tulee, niin ei hän pelkää: hänen sydämensä uskaltaa lujasti Herran päälle.

Akayikwesaba imibiko emibi; inhliziyo yakhe ichumile, yethembele kuThixo.

8 Hänen sydämensä on vahvistettu ja ei pelkää, siihenasti kuin hän näkee ilonsa vihollisistansa.

Inhliziyo yakhe ikhululekile, akalakwesaba; ekucineni uzakhangela izitha zakhe ngokunqoba.

9 Hän jakaa ja antaa vaivaisille: hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti: hänen sarvensa korotetaan kunnialla.

Uhlakazele izipho zakhe kubayanga ezindaweni zonke, ukulunga kwakhe kumi laphakade; uphondo lwakhe luzaphakanyiselwa phezulu ngenhlonipho.

10 Jumalatoin näkee sen ja närkästyy: hän pureskelee hampaitansa ja nääntyy; sillä mitä jumalattomat halajavat, se tyhjäksi tulee.

Umuntu omubi uzakubona lokhu afuthelane, uzagedla amazinyo akhe, acikizeke emzimbeni; izinkanuko zababi zizaphetha ziyize.