< Psalmien 112 >
1 Halleluja! Autuas on, joka pelkää Herraa: joka hänen käskyjänsä sangen himoitsee.
Alleluja, reversionis Aggæi et Zachariæ. Beatus vir qui timet Dominum: in mandatis ejus volet nimis.
2 Hänen siemenensä on valtias maan päällä: hurskasten suku pitää siunatuksi tuleman.
Potens in terra erit semen ejus; generatio rectorum benedicetur.
3 Rikkaus ja runsaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti.
Gloria et divitiæ in domo ejus, et justitia ejus manet in sæculum sæculi.
4 Hurskaille koittaa valkeus pimeässä, armolliselta, laupiaalta ja vanhurskaalta.
Exortum est in tenebris lumen rectis: misericors, et miserator, et justus.
5 Hyvä ihminen on laupias ja mielellänsä lainaa, ja toimittaa asiansa toimellisesti.
Jucundus homo qui miseretur et commodat; disponet sermones suos in judicio:
6 Sillä hän pysyy ijankaikkisesti: ei vanhurskas ikänä unhoteta.
quia in æternum non commovebitur.
7 Koska rangaistus tulee, niin ei hän pelkää: hänen sydämensä uskaltaa lujasti Herran päälle.
In memoria æterna erit justus; ab auditione mala non timebit. Paratum cor ejus sperare in Domino,
8 Hänen sydämensä on vahvistettu ja ei pelkää, siihenasti kuin hän näkee ilonsa vihollisistansa.
confirmatum est cor ejus; non commovebitur donec despiciat inimicos suos.
9 Hän jakaa ja antaa vaivaisille: hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti: hänen sarvensa korotetaan kunnialla.
Dispersit, dedit pauperibus; justitia ejus manet in sæculum sæculi: cornu ejus exaltabitur in gloria.
10 Jumalatoin näkee sen ja närkästyy: hän pureskelee hampaitansa ja nääntyy; sillä mitä jumalattomat halajavat, se tyhjäksi tulee.
Peccator videbit, et irascetur; dentibus suis fremet et tabescet: desiderium peccatorum peribit.