< Psalmien 112 >
1 Halleluja! Autuas on, joka pelkää Herraa: joka hänen käskyjänsä sangen himoitsee.
Ra Anumzamofo agi'a ahentesga hiho! Iza'o Ra Anumzamofonku'ma koro hunenteno, muse huno'ma agri kasegema amage'ma nentesnia vahe'mo'a knare asomu erigahie.
2 Hänen siemenensä on valtias maan päällä: hurskasten suku pitää siunatuksi tuleman.
Ana nehanageno mofavre naga'amo'za ranra vaheke efore hu'za maka kaziga ama mopafina knare hu'za manigahaze. Hagi ana fatgo avu'ava zama nehania vahepinti'ma, henka forehu anante nante'ma hu'za maka kazigama vanaza vahe'mo'za asomu'ene manigahaze.
3 Rikkaus ja runsaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti.
Ana vahe'mokizmi nompina zagone feno zamo'enena megahie. Ana nehanigeno fatgo zamavu zamavamo'a maka zupa mevava huno vugahie.
4 Hurskaille koittaa valkeus pimeässä, armolliselta, laupiaalta ja vanhurskaalta.
Hani zana fore hugahianagi, Anumzamofo amagema nente'za vaheku'ma zamasunku'ma nehu'za, knare zmavuzmava hunezmante'za fatgo zamavu'zamava zama nehaza vahe'mokizmia tavi'mo remsa huzmantegahie.
5 Hyvä ihminen on laupias ja mielellänsä lainaa, ja toimittaa asiansa toimellisesti.
Vahe'mo'za zagoma nofi hunaku'ma nehanageno, iza'o muse huno zagoma nemino, maka zama hanifima fatgo kazigatike'ma hania vahe'mo'a, maka zama hania zamo'a knare hugahie.
6 Sillä hän pysyy ijankaikkisesti: ei vanhurskas ikänä unhoteta.
Fatgo avu'ava zama nehania vahera kefo avu'ava zamo'a azeri otregahie. Fatgo avu'ava zama nehaza vahera, vahe'mo'za zamagerakani ozamante'za, zamagesa antahizami vava hugahaze.
7 Koska rangaistus tulee, niin ei hän pelkää: hänen sydämensä uskaltaa lujasti Herran päälle.
Ana vahe'mo'za knazama fore hania zamofo agenkema nentahisu'za korora osugahaze. Na'ankure zamagra Ra Anumzamo'a taza hugahie hu'za amuhara nehu'za, zamentintia nehaze.
8 Hänen sydämensä on vahvistettu ja ei pelkää, siihenasti kuin hän näkee ilonsa vihollisistansa.
Ana vahe'mo'za zamagu'a zamazeri hanaveneti'za, korora osu mani'ne'za nezmagesage'za ha' vahezmia zamazeri haviza hugahaze.
9 Hän jakaa ja antaa vaivaisille: hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti: hänen sarvensa korotetaan kunnialla.
Ana vahe'mo'za zamunte omane vahera refko hu'za mago'a zana amne zamigahaze. Ana nehanageno fatgo zamavu'zmavama nehaza zamo'a mevava huno nevanige'za vahe'mo'za, husga hunezmante'za ra zamagi zamigahaze.
10 Jumalatoin näkee sen ja närkästyy: hän pureskelee hampaitansa ja nääntyy; sillä mitä jumalattomat halajavat, se tyhjäksi tulee.
Hagi kefo zamavu'zamava zama nehaza vahe'mo'za ana zama nege'za, zamarimpagu nehu'za zamavera aninkreki hugahaze. Ana nehu'za kefo avu'ava zama nehaza vahe'mo'zama knare'nare zama erinaku'ma antahintahima hu'nesaza zana e'orisageno, mago'a zama erinaku'ma amuhama nehaza zamo'a amne zankna hugahie.