< Psalmien 112 >

1 Halleluja! Autuas on, joka pelkää Herraa: joka hänen käskyjänsä sangen himoitsee.
Halleluja! Salig er den, der frygter HERREN og ret har Lyst til hans Bud!
2 Hänen siemenensä on valtias maan päällä: hurskasten suku pitää siunatuksi tuleman.
Hans Æt bliver mægtig paa Jord, den Oprigtiges Slægt velsignes;
3 Rikkaus ja runsaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti.
Velstand og Rigdom er i hans Hus, hans Retfærdighed varer evindelig.
4 Hurskaille koittaa valkeus pimeässä, armolliselta, laupiaalta ja vanhurskaalta.
For den oprigtige oprinder Lys i Mørke; han er mild, barmhjertig, retfærdig.
5 Hyvä ihminen on laupias ja mielellänsä lainaa, ja toimittaa asiansa toimellisesti.
Salig den, der ynkes og laaner ud og styrer sine Sager med Ret;
6 Sillä hän pysyy ijankaikkisesti: ei vanhurskas ikänä unhoteta.
thi han rokkes aldrig i Evighed, den retfærdige ihukommes for evigt;
7 Koska rangaistus tulee, niin ei hän pelkää: hänen sydämensä uskaltaa lujasti Herran päälle.
han frygter ikke for onde Tidender, hans Hjerte er trøstigt i Tillid til HERREN;
8 Hänen sydämensä on vahvistettu ja ei pelkää, siihenasti kuin hän näkee ilonsa vihollisistansa.
fast er hans Hjerte og uden Frygt, indtil han skuer sine Fjender med Fryd;
9 Hän jakaa ja antaa vaivaisille: hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti: hänen sarvensa korotetaan kunnialla.
til fattige deler han rundhaandet ud, hans Retfærdighed varer evindelig; med Ære løfter hans Horn sig.
10 Jumalatoin näkee sen ja närkästyy: hän pureskelee hampaitansa ja nääntyy; sillä mitä jumalattomat halajavat, se tyhjäksi tulee.
Den gudløse ser det og græmmer sig, skærer Tænder og gaar til Grunde; de gudløses Attraa bliver til intet.

< Psalmien 112 >