< Psalmien 111 >
1 Halleluja! Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni, hurskasten neuvossa ja seurakunnassa.
I PAN kapina Ieowa jan nan monion i nan pun en me lelapok kan o nan momodijou.
2 Suuret ovat Herran työt: joka niistä ottaa vaarin, hänellä on sula riemu niistä.
Meid laud wiawian Ieowa kan, ir me injenoki, pan dedeki due.
3 Mitä hän asettaa, se on kunniallinen ja jalo, ja hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti.
A wiawia kan me pun o linan, o a pun pan duedueta kokolata.
4 Hän on säätänyt ihmeittensä muiston: armollinen ja laupias on Herra.
A manaman akan men kataman eu. Ieowa me dir en mak o kalanan.
5 Hän antaa ruan pelkääväisillensä: hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti.
A kotin kamana ir, me majak i, a kin kolekol japwilim a inau kokolata.
6 Hän ilmoittaa kansallensa väkevät työnsä, antaaksensa heille pakanain perimisen.
A kotin kajanjale on japwilim a aramaj akan mana en a wiawia kan, pwen kotiki on ir jojo en men liki kan.
7 Hänen kättensä työt ovat totuus ja oikeus: kaikki hänen käskynsä ovat toimelliset.
Dodok en lim a kan me melel o pun; japwilim a majan kan karoj me melel.
8 Ne pysyvät vahvana aina ja ijankaikkisesti: ne ovat tehdyt totuudessa ja oikeudessa.
Re pan duedueta kokolata, o re wiauier ni melel o pun.
9 Hän lähetti kansallensa lunastuksen, hän lupaa liittonsa pysymään ijankaikkisesti: pyhä ja peljättävä on hänen nimensä.
A kotiki on japwilim a kan jaunkamaur, o a kupureda, me a inau pan duedueta kokolata; mar a me jaraui o kalom.
10 Herran pelko on viisauden alku: se on hyvä ymmärrys kaikille, jotka sen tekevät: hänen kiitoksensa pysyy ijankaikkisesti.
Majak Ieowa iei tapin lolekon; irail meid pai, me kin wia due met, pwe a pai potopot eta.