< Psalmien 110 >
1 Davidin Psalmi. Herra sanoi minun Herralleni: istu oikialle kädelleni, siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.
Herren sagde til min Herre: Sæt dig ved min højre Haand, indtil jeg lægger dine Fjender til dine Fødders Fodskammel.
2 Herra lähettää sinun väkevyytes valtikan Zionista: vallitse vihollistes seassa.
Herren skal sende din Magts Spir fra Zion; hersk midt iblandt dine Fjender!
3 Sinun voittos päivänä palvelee sinun kansas sinua mielellänsä pyhissä kaunistuksissa: sinun lapses synnytetään sinulle niinkuin kaste aamuruskosta.
Dit Folk fremstiller sig frivilligt paa din Vældes Dag; i hellig Prydelse kommer dit unge Mandskab til dig som Dug af Morgenrødens Moderskød.
4 Herra on vannonut, ja ei kadu sitä: sinä olet pappi ijankaikkisesti, Melkisedekin säädyn jälkeen.
Herren svor, og det skal ikke angre ham: „Du er Præst evindelig efter Melkisedeks Vis.‟
5 Herra on sinun oikialla kädelläs: hän musertaa kuninkaat vihansa päivänä.
Herren er ved din højre Haand, han knuser Konger paa sin Vredes Dag.
6 Hän tuomitsee pakanain seassa, hän täyttää maakunnat ruumiilla: hän musertaa monen maakunnan pään.
Han dømmer iblandt Hedningerne, han fylder op med Lig, han knuser Hoveder over det vide Land.
7 Hän juo ojasta tiellä; sen tähden korottaa hän päänsä.
Han drikker af Bækken paa Vejen, derfor løfter han Hovedet højt.