Psalmien 11

1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herraan minä uskallan: kuinka te sanotte sielulleni, että hän lentäis niinkuin lintu teidän vuoreltanne?

For the leader. Of David. In the Lord I take refuge. How can you tell me to flee like a bird to the mountains?

2 Sillä katsos, jumalattomat jännittävät joutsen ja panevat nuolensa jänteelle, salaisesti ampuaksensa hurskaita.

‘See! The wicked are bending the bow, their arrow is set on the string, to shoot from the shadows at the upright in heart.

3 Sillä he rikkoivat perustuksen: mitä vanhurskas taitaa toimittaa?

In this tearing down of foundations what good can a good person do?’

4 Herra on pyhässä templissänsä, Herran istuin on taivaissa; hänen silmänsä ottavat vaarin, ja hänen silmänsä laudat koettelevat ihmisten lapsia.

The Lord in his holy temple, the Lord in heaven, enthroned. His eyes watch the world, they see everyone.

5 Herra koettelee vanhurskasta; hänen sielunsa vihaa jumalatointa, ja jotka vääryyttä rakastavat.

The Lord examines the righteous and wicked, and the lover of violence he hates.

6 Hän antaa sataa jumalattomain päälle pitkäisen leimauksia, tulta ja tulikiveä, ja antaa heille tuulispäät palkaksi.

On the wicked he rains coals of fire and brimstone, and their drink will be scorching wind.

7 Sillä Herra on vanhurskas ja rakastaa vanhurskautta, että hänen kasvonsa katsovat oikeutta.

For the Lord is just, and justice he loves; so the upright will see his face.