Psalmien 109
1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Jumala, minun kiitokseni, älä vaikene.
Untuk pemimpin kor. Mazmur Daud. Ya Allah yang selalu kupuji, janganlah berdiam diri.
2 Sillä he ovat jumalattoman ja pettäväisen suunsa avanneet minua vastaan: he puhuvat minun kanssani viekkaalla kielellä,
Sebab aku diserang penjahat dan penipu yang menyebarkan cerita-cerita bohong tentang aku.
3 Ja myrkyllisillä sanoilla ovat he minun piirittäneet, ja sotivat minua vastaan ilman syytä.
Mereka menyerang aku dengan kata-kata penuh kebencian, dan memerangi aku tanpa alasan.
4 Että minä heitä rakastan, ovat he minua vastaan; mutta minä rukoilen.
Mereka menuduh aku, walaupun aku mengasihi mereka, dan telah mendoakan mereka.
5 He osoittavat minulle pahaa hyvän edestä ja vihaa rakkauden edestä.
Mereka membalas kebaikanku dengan kejahatan, dan kasihku dengan kebencian.
6 Aseta jumalattomat hänen päällensä, ja perkele seisokaan hänen oikialla kädellänsä.
Angkatlah seorang jahat untuk mengadili dia, biarlah ia didakwa oleh lawannya.
7 Koska hän tuomitaan, niin lähtekään siitä ulos jumalattomana, ja hänen rukouksensa olkoon synti.
Biarlah ia diadili dan dinyatakan bersalah, dan biarlah doanya dianggap dosa.
8 Olkoon hänen päivänsä harvat, ja hänen virkansa ottakoon toinen.
Biarlah hidupnya lekas berakhir, dan jabatannya diambil oleh orang lain.
9 Hänen lapsensa olkoon orvot, ja hänen emäntänsä leski.
Biarlah anak-anaknya menjadi yatim, dan istrinya menjadi janda.
10 Käykään hänen lapsensa kulkiana, ja kerjätkään, ja etsikään elatuksensa köyhyydessänsä.
Biarlah anak-anaknya menjadi pengemis yang mengembara, dan diusir dari reruntuhan rumahnya.
11 Kaikki mitä hänellä on, korkorahainen ottakoon, ja muukalaiset repikään hänen hyvyytensä.
Biarlah segala miliknya disita oleh penagih utang, dan hasil jerih payahnya dirampas orang.
12 Älköön kenkään hänelle hyvää tehkö, eikä yksikään armahtako hänen orpojansa.
Jangan ada yang baik hati kepadanya, atau menyayangi anak-anak yang ditinggalkannya.
13 Hänen sukunsa olkoon hävitetty: heidän nimensä olkoon toisessa polvessa pyyhitty pois.
Biarlah seluruh keturunannya dibinasakan, dan namanya dilupakan oleh angkatan yang kemudian.
14 Hänen isäinsä pahat teot tulkaan muistoksi Herran edessä, ja hänen äitinsä synti ei pidä pyyhittämän pois.
Biarlah kejahatan leluhurnya tetap diingat TUHAN, dan dosa ibunya tidak dihapuskan.
15 Olkoon ne alati Herran kasvoin edessä, ja hukkukoon heidän muistonsa maan päältä,
Biarlah dosa mereka selalu diingat TUHAN, dan tak ada yang mengenang mereka di bumi.
16 Ettei hänellä ensinkään laupiutta ollut, vaan vainosi raadollista ja köyhää, ja murheellista tappaaksensa.
Sebab orang itu tak pernah ingat untuk menunjukkan kasih sayang. Ia menganiaya orang miskin dan sengsara, dan membunuh orang yang tak berdaya.
17 Ja hän tahtoi kirousta, sen myös pitää hänelle tuleman: ei hän tahtonut siunausta, sen pitää myös hänestä kauvas erkaneman.
Ia suka mengutuk; biarlah ia sendiri kena kutuk! Ia tidak suka memberi berkat, biarlah tak ada berkat untuk dia!
18 Ja hän puki kirouksen päällensä niinkuin paitansa ja se meni hänen sisällyksiinsä niinkuin vesi, ja hänen luihinsa niinkuin öljy.
Baginya mengutuk itu perbuatan biasa, sama seperti mengenakan pakaiannya. Biarlah kutuk itu merembes seperti air ke badannya, dan seperti minyak ke dalam tulang-tulangnya.
19 Se olkoon hänelle niinkuin vaate, jolla hän itsensä verhottaa, ja niinkuin vyö, jolla hän aina itsensä vyöttää.
Biarlah kutuk itu menutupi dia seperti pakaian, dan selalu melingkari dia seperti ikat pinggang.
20 Aivan näin tapahtukoon heille Herralta, jotka ovat minua vastaan, ja puhuvat pahoin minun sieluani vastaan.
TUHAN, jatuhkanlah hukuman itu atas penuduhku, atas orang yang bicara jahat tentang aku.
21 Mutta sinä, Herra, Herra, tee minun kanssani sinun nimes tähden; sillä sinun armos on hyvä, pelasta minua.
Tetapi tolonglah aku sesuai dengan janji-Mu, ya TUHAN Allahku, selamatkanlah aku karena kebaikan dan kasih-Mu.
22 Sillä minä olen köyhä ja raadollinen: minun sydämeni on särjetty minussa.
Sebab aku miskin dan sengsara, dan hatiku terluka sampai dalam.
23 Minä menen pois niinkuin varjo, koska se kulkee pois, ja pudistetaan ulos niinkuin kaskaat.
Aku hampir hilang seperti bayangan di waktu petang, aku dikebaskan seperti belalang.
24 Minun polveni ovat heikoksi tulleet paastosta, ja minun lihani on laihtunut lihavuudesta.
Lututku gemetar karena berpuasa, badanku menjadi kurus kering.
25 Ja minun täytyy olla heidän pilkkansa: koska he minun näkevät, niin he päätänsä pudistavat.
Orang-orang yang melihat aku menghina aku sambil menggeleng-gelengkan kepala.
26 Auta minua, Herra minun Jumalani: auta minua sinun armos perästä,
Tolonglah aku, ya TUHAN Allahku, selamatkanlah aku sesuai dengan kasih-Mu.
27 Että he tuntisivat sen sinun kädekses, ja että sinä Herra sen teet.
Maka musuhku akan tahu bahwa itu perbuatan-Mu, bahwa Engkau, TUHAN, yang melakukannya.
28 Koska he sadattavat, niin siunaa sinä: koska he karkaavat minua vastaan, niin tulkoon he häpiään, mutta sinun palvelias iloitkaan.
Walaupun mereka mengutuk aku, semoga Engkau memberkati aku. Biarpun mereka bangkit, mereka akan dipermalukan; tetapi semoga aku, hamba-Mu, digembirakan.
29 Olkoon minun vainolliseni häväistyksellä puetut, ja olkoon häpiällänsä verhotetut niinkuin hameella.
Biarlah orang-orang yang menuduh aku diliputi kehinaan, dan rasa malu menyelubungi mereka seperti jubah.
30 Minä kiitän suuresti Herraa suullani, ja ylistän häntä monen seassa.
Aku mau memuji TUHAN dengan suara nyaring, memasyhurkan Dia di tengah himpunan umat.
31 Sillä hän seisoo köyhän oikialla kädellä, auttamassa häntä niistä, jotka hänen sieluansa tuomitsevat.
Sebab Ia membela dan menyelamatkan orang miskin dari mereka yang menjatuhkan hukuman mati ke atasnya.
