< Psalmien 108 >
1 Psalmi, Davidin veisu. Jumala! minun sydämeni on valmis: minä veisaan ja kiitän, niin myös minun kunniani.
Canticum Psalmi, ipsi David. Paratum cor meum, Deus, paratum cor meum; cantabo, et psallam in gloria mea.
2 Nouse, psaltari ja kantele; minä nousen varhain.
Exsurge, gloria mea; exsurge, psalterium et cithara; exsurgam diluculo.
3 Sinua, Herra, minä kiitän kansain seassa: minä veisaan sinulle kiitosta sukukunnissa.
Confitebor tibi in populis, Domine, et psallam tibi in nationibus:
4 Sillä sinun armos on suuri ylitse taivasten, ja sinun totuutes hamaan pilviin asti.
quia magna est super cælos misericordia tua, et usque ad nubes veritas tua.
5 Korota sinuas, Jumala, taivasten ylitse ja kunnias kaiken maan ylitse,
Exaltare super cælos, Deus, et super omnem terram gloria tua:
6 Että sinun rakkaat ystäväs vapaaksi tulisivat; auta oikialla kädelläs, ja kuule minun rukoukseni.
ut liberentur dilecti tui. Salvum fac dextera tua, et exaudi me.
7 Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä jaan Sikemin, ja mittaan Sukkotin laakson.
Deus locutus est in sancto suo: Exsultabo, et dividam Sichimam; et convallem tabernaculorum dimetiar.
8 Gilead on minun, Manasse on myös minun, ja Ephraim on minun pääni väkevyys: Juuda on minun päämieheni;
Meus est Galaad, et meus est Manasses, et Ephraim susceptio capitis mei. Juda rex meus;
9 Moab on minun pesinastiani, minä venytän kenkäni Edomin päälle: Philistealaisten ylitse minä iloitsen.
Moab lebes spei meæ: in Idumæam extendam calceamentum meum; mihi alienigenæ amici facti sunt.
10 Kuka vie minua vahvaan kaupunkiin? kuka vie minua Edomiin?
Quis deducet me in civitatem munitam? quis deducet me usque in Idumæam?
11 Etkös sinä, Jumala, joka meitä heittänyt olet pois? Ja etkös mene ulos, Jumala, meidän sotaväkemme kanssa?
nonne tu, Deus, qui repulisti nos? et non exibis, Deus, in virtutibus nostris?
12 Saata meille apua tuskissamme; sillä ihmisten apu on turha.
Da nobis auxilium de tribulatione, quia vana salus hominis.
13 Jumalassa me tahdomme urhoollisia töitä tehdä; ja hän polkee meidän vihollisemme alas.
In Deo faciemus virtutem; et ipse ad nihilum deducet inimicos nostros.