Psalmien 108

1 Psalmi, Davidin veisu. Jumala! minun sydämeni on valmis: minä veisaan ja kiitän, niin myös minun kunniani.

Ein Gesang, ein Lied, von David. Aus Herzensgrund, o Gott, will ich jetzt singen und frohlocken

2 Nouse, psaltari ja kantele; minä nousen varhain.

Erwache, du mein Stolz! Erwache, Harfe du und Zither! Ich singe wach das Morgenrot.

3 Sinua, Herra, minä kiitän kansain seassa: minä veisaan sinulle kiitosta sukukunnissa.

Ich preise, Herr, Dich bei den Völkern, und ich besinge Dich bei den Nationen,

4 Sillä sinun armos on suuri ylitse taivasten, ja sinun totuutes hamaan pilviin asti.

daß Deine Huld bis an den Himmel reicht, bis zu den Wolken Deine Treue.

5 Korota sinuas, Jumala, taivasten ylitse ja kunnias kaiken maan ylitse,

Erheb Dich, Gott, soweit der Himmel, und Deinen Ruhm, soweit die Erde reicht!

6 Että sinun rakkaat ystäväs vapaaksi tulisivat; auta oikialla kädelläs, ja kuule minun rukoukseni.

Daß Deine Lieblinge gerettet werden, mit Deiner Rechten hilf dazu! Erhöre uns! -

7 Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä jaan Sikemin, ja mittaan Sukkotin laakson.

Gott hat in seinem Heiligtum gesprochen: "Ich soll im Siegesjubel Sichem jetzt verteilen, das Sukkot-Tal vermessen.

8 Gilead on minun, Manasse on myös minun, ja Ephraim on minun pääni väkevyys: Juuda on minun päämieheni;

Mein würde Gilead, Manasse mein, und meine Hauptwehr Ephraim und Juda wär mein Herrscherstab.

9 Moab on minun pesinastiani, minä venytän kenkäni Edomin päälle: Philistealaisten ylitse minä iloitsen.

Ich zwänge Moab auch, das Waschbecken, und Edom, mir die Schuhe herzurichten, und über Philistäa triumphierte ich." -

10 Kuka vie minua vahvaan kaupunkiin? kuka vie minua Edomiin?

Wer bringt mich aber jetzt zur festen Stadt? Wer führt mich jetzt nach Edom hin? -

11 Etkös sinä, Jumala, joka meitä heittänyt olet pois? Ja etkös mene ulos, Jumala, meidän sotaväkemme kanssa?

Bist Du's nicht, Gott, der uns verstößt, der nicht mit unsren Scharen auszieht, Gott?

12 Saata meille apua tuskissamme; sillä ihmisten apu on turha.

Verschaffe Rettung uns aus dieser Not! Denn Menschenhilfe trügt.

13 Jumalassa me tahdomme urhoollisia töitä tehdä; ja hän polkee meidän vihollisemme alas.

Mit Gott verrichten wir dann Heldentaten; er nur kann unsere Feinde niedertreten.