Psalmien 108
1 Psalmi, Davidin veisu. Jumala! minun sydämeni on valmis: minä veisaan ja kiitän, niin myös minun kunniani.
A song. A psalm of David. My heart is steadfast, O God, my heart is steadfast. I would sing, I would make music; awake, my soul.
2 Nouse, psaltari ja kantele; minä nousen varhain.
Awake, harp and lyre; I would wake the dawn.
3 Sinua, Herra, minä kiitän kansain seassa: minä veisaan sinulle kiitosta sukukunnissa.
I would praise you among the peoples, O Lord; make music among the nations to you.
4 Sillä sinun armos on suuri ylitse taivasten, ja sinun totuutes hamaan pilviin asti.
For great to heaven is your love, and your faithfulness to the clouds.
5 Korota sinuas, Jumala, taivasten ylitse ja kunnias kaiken maan ylitse,
Be exalted, O God, o’er the heavens, and your glory o’er all the earth.
6 Että sinun rakkaat ystäväs vapaaksi tulisivat; auta oikialla kädelläs, ja kuule minun rukoukseni.
So those you love may be rescued, save by your right hand and answer us.
7 Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä jaan Sikemin, ja mittaan Sukkotin laakson.
God did solemnly swear: ‘As victor will I divide Shechem, portion out the valley of Succoth.
8 Gilead on minun, Manasse on myös minun, ja Ephraim on minun pääni väkevyys: Juuda on minun päämieheni;
Mine is Gilead, mine is Manasseh, Ephraim is my helmet, Judah my sceptre of rule,
9 Moab on minun pesinastiani, minä venytän kenkäni Edomin päälle: Philistealaisten ylitse minä iloitsen.
Moab the pot that I wash in, on Edom I hurl my sandal, I shout o’er Philistia in triumph.’
10 Kuka vie minua vahvaan kaupunkiin? kuka vie minua Edomiin?
O to be brought to the fortified city! O to be led into Edom!
11 Etkös sinä, Jumala, joka meitä heittänyt olet pois? Ja etkös mene ulos, Jumala, meidän sotaväkemme kanssa?
Have you not spurned us, O God? You do not march forth with our armies.
12 Saata meille apua tuskissamme; sillä ihmisten apu on turha.
Grant us help from the foe, for human help is worthless.
13 Jumalassa me tahdomme urhoollisia töitä tehdä; ja hän polkee meidän vihollisemme alas.
With God we shall yet do bravely, he himself will tread down our foes.
