Psalmien 107

1 Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.

¡Den gracias a Yavé, Porque Él es bueno, Porque para siempre es su misericordia!

2 Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,

Que lo digan los redimidos de Yavé, Los que redimió del poder del adversario,

3 Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,

Y los que congregó de las tierras, Del oriente y del occidente, del norte y del sur.

4 Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,

Ellos vagaron en un desierto, en región despoblada. No hallaron un camino hacia una ciudad habitada.

5 Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.

Tenían hambre y sed. Sus almas desfallecían en ellos.

6 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,

Pero clamaron a Yavé en su angustia. Él los libró de sus aflicciones.

7 Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.

Los condujo por un camino recto Para ir a una ciudad habitada.

8 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:

¡Den gracias a Yavé por su misericordia Y por sus maravillas para los hijos de [los ]hombres!

9 Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.

Porque Él sacia al alma que tiene sed Y llena de bien al alma que tiene hambre.

10 Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:

Vivían en oscuridad y sombra de muerte, Prisioneros en aflicción y cadenas,

11 Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;

Por cuanto fueron rebeldes a las Palabras de ʼEL Y trataron con desprecio el consejo del ʼElyón.

12 Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.

Por tanto Él quebrantó sus corazones con trabajo. Cayeron y no hubo quien los ayudara.

13 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,

Pero en su angustia clamaron a Yavé, Él los libró de sus aflicciones.

14 Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.

Los sacó de la oscuridad y de la sombra de muerte, Y rompió sus ataduras.

15 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:

¡Den gracias a Yavé por su misericordia, Y por sus maravillas para los hijos de [los] hombres!

16 Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.

Porque quebró las puertas de bronce, Y desmenuzó los cerrojos de hierro.

17 Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,

Fueron afligidos los necios a causa de su camino rebelde, Y a causa de sus iniquidades fueron afligidos.

18 Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.

Su vida aborreció toda clase de alimento, Y se acercaron a las puertas de la muerte.

19 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.

Pero a Yavé clamaron en su angustia. Él los libró de sus aflicciones.

20 Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.

Envió su Palabra y los sanó, Y [los] libró de sus destrucciones.

21 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,

¡Den gracias a Yavé por su misericordia Y por sus maravillas para los hijos de [los ]hombres!

22 Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.

Ofrezcan también sacrificios de acción de gracias Y proclamen sus obras con júbilo.

23 Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,

Los que bajan en naves al mar, Los cuales hacen negocios sobre inmensas aguas.

24 He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.

Ellos vieron las obras de Yavé Y sus maravillas en las profundidades.

25 Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,

Porque Él habló y levantó un viento tempestuoso Que levantó las olas del mar.

26 Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,

Subían hacia los cielos, Bajaban a las profundidades, Su alma se derretía en su desesperación.

27 Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;

Temblaban y se tambaleaban como ebrios, Y toda su pericia fue inútil.

28 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.

En su angustia clamaron a Yavé, Y Él los sacó de sus angustias.

29 Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.

Calmó la tormenta De tal modo que sus olas se apaciguaron.

30 Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.

Entonces se alegraron porque se calmaron. Y así los guía al puerto que anhelan.

31 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.

¡Den gracias a Yavé por su misericordia, Y por sus maravillas para los hijos de [los] hombres!

32 Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,

Exáltenlo en la congregación del pueblo, Y alábenlo en la reunión de los ancianos.

33 Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,

Él cambia ríos en desierto Y manantiales de aguas en sequedales,

34 Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.

La tierra fructífera en estéril, Por la perversidad de los que viven en ella.

35 Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,

Él convierte el desierto en estanques de aguas, Y la tierra seca en manantiales.

36 Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,

Allí coloca a los que tienen hambre, Para que establezcan una ciudad habitada.

37 Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.

Siembran campos y plantan viñas Y recogen abundante fruto.

38 Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;

Los bendice, Y se multiplican grandemente. No permite que disminuya su ganado

39 Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,

Cuando son menguados y abatidos Por medio de opresión, aflicción y tristeza.

40 Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.

Él derrama menosprecio sobre los nobles, Y los destina a vagar errantes en un desierto.

41 Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.

Pero Él pone en alto a los pobres lejos de la aflicción Y hace que [sus] familias sean como un rebaño.

42 Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.

Los rectos lo ven y se alegran, Pero toda injusticia cierra su boca.

43 Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.

¿Quién es sabio? Observe estas cosas, Y entenderá las misericordias de Yavé.