Psalmien 107
1 Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
Célébrez l'Eternel, car il est bon, parce que sa bonté demeure à toujours.
2 Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,
Que ceux-là le disent, qui sont les rachetés de l'Eternel, lesquels il a rachetés de la main de l'oppresseur;
3 Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,
Et ceux aussi qu'il a ramassés des pays d'Orient et d'Occident, d'Aquilon et de Midi.
4 Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,
Ils étaient errants par le désert, en un chemin solitaire, [et] ils ne trouvaient aucune ville habitée.
5 Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.
Ils étaient affamés et altérés, l'âme leur défaillait.
6 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,
Alors ils ont crié vers l'Eternel dans leur détresse; il les a délivrés de leurs angoisses,
7 Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.
Et les a conduits au droit chemin pour aller en une ville habitée.
8 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
Qu'ils célèbrent envers l'Eternel sa gratuité, et ses merveilles envers les fils des hommes:
9 Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.
Parce qu'il a désaltéré l'âme altérée, et rassasié de ses biens l'âme affamée.
10 Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:
Ceux qui demeurent dans les ténèbres, et dans l'ombre de la mort, garrottés d'affliction et de fer;
11 Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;
Parce qu'ils ont été rebelles aux paroles du [Dieu] Fort, et qu'ils ont rejeté par mépris le conseil du Souverain;
12 Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.
Et il a humilié leur cœur par le travail, [et] ils ont été abattus, sans qu'il y eût personne qui les aidât.
13 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,
Alors ils ont crié vers l'Eternel en leur détresse, [et] il les a délivrés de leurs angoisses.
14 Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.
Il les a tirés hors des ténèbres, et de l'ombre de la mort, et il a rompu leurs liens.
15 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
Qu'ils célèbrent envers l'Eternel sa gratuité, et ses merveilles envers les fils des hommes.
16 Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.
Parce qu'il a brisé les portes d'airain, et cassé les barreaux de fer.
17 Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,
Les fols qui sont affligés à cause de leur transgression, et à cause de leurs iniquités;
18 Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.
Leur âme a en horreur toute viande, et ils touchent aux portes de la mort.
19 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
Alors ils ont crié vers l'Eternel dans leur détresse, [et] il les a délivrés de leurs angoisses.
20 Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.
Il envoie sa parole, et les guérit, et il [les] délivre de leurs tombeaux.
21 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,
Qu'ils célèbrent envers l'Eternel sa gratuité, et ses merveilles envers les fils des hommes.
22 Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.
Et qu'ils sacrifient des sacrifices d'actions de grâces, et qu'ils racontent ses œuvres en chantant de joie.
23 Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,
Ceux qui descendent sur la mer dans des navires, faisant commerce parmi les grandes eaux,
24 He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.
Qui voient les œuvres de l'Eternel, et ses merveilles dans les lieux profonds,
25 Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,
(Car il commande, et fait comparaître le vent de tempête, qui élève les vagues de la mer.)
26 Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,
Ils montent aux cieux, ils descendent aux abîmes; leur âme se fond d'angoisse.
27 Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;
Ils branlent, et chancellent comme un homme ivre, et toute leur sagesse leur manque.
28 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
Alors ils crient vers l'Eternel dans leur détresse, et il les tire hors de leurs angoisses.
29 Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.
Il arrête la tourmente, [la changeant] en calme, et les ondes sont calmes.
30 Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.
Puis ils se réjouissent de ce qu'elles sont apaisées, et il les conduit au port qu'ils désiraient.
31 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.
Qu'ils célèbrent envers l'Eternel sa gratuité, et ses merveilles envers les fils des hommes;
32 Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,
Et qu'ils l'exaltent dans la congrégation du peuple, et le louent dans l'assemblée des Anciens.
33 Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
Il réduit les fleuves en désert, et les sources d'eaux en sécheresse;
34 Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.
Et la terre fertile en terre salée, à cause de la malice de ceux qui y habitent.
35 Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,
Il réduit le désert en des étangs d'eaux, et la terre sèche en des sources d'eaux;
36 Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,
Et il y fait habiter ceux qui étaient affamés, tellement qu'ils y bâtissent des villes habitables.
37 Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.
Et sèment les champs, et plantent des vignes qui rendent du fruit tous les ans.
38 Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;
Il les bénit, et ils sont fort multipliés, et il ne laisse point diminuer leur bétail.
39 Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,
Puis ils se diminuent, et sont humiliés par l'oppression, le mal, et l'ennui.
40 Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.
Il répand le mépris sur les principaux, et les fait errer par des lieux hideux, où il n'y a point de chemin.
41 Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.
Mais il tire le pauvre hors de l'affliction, et donne les familles comme par troupeaux.
42 Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.
Les hommes droits voient cela, et s'en réjouissent; mais toute iniquité a la bouche fermée.
43 Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.
Quiconque est sage, prendra garde à ces choses, afin qu'on considère les bontés de l'Eternel.
