Psalmien 107
1 Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
Célébrez l’Éternel! Car il est bon; car sa bonté demeure à toujours.
2 Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,
Que les rachetés de l’Éternel le disent, ceux qu’il a rachetés de la main de l’oppresseur,
3 Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,
Et qu’il a rassemblés des pays, du levant et du couchant, du nord et de la mer.
4 Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,
Ils errèrent par le désert, dans un chemin solitaire; ils ne trouvèrent pas de ville pour y habiter;
5 Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.
Ils étaient affamés et altérés, leur âme défaillait en eux.
6 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,
Alors ils crièrent à l’Éternel dans leur détresse, [et] il les délivra de leurs angoisses,
7 Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.
Et les conduisit dans un chemin droit, pour aller dans une ville habitable.
8 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
Qu’ils célèbrent l’Éternel pour sa bonté, et pour ses merveilles envers les fils des hommes!
9 Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.
Car il a rassasié l’âme altérée, et a rempli de biens l’âme affamée.
10 Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:
Ceux qui habitent dans les ténèbres et dans l’ombre de la mort, liés d’affliction et de fers,
11 Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;
Parce qu’ils se sont rebellés contre les paroles de Dieu, et ont méprisé le conseil du Très-haut…
12 Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.
Et il a humilié leur cœur par le travail; ils ont trébuché, sans qu’il y ait personne qui les secoure.
13 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,
Alors ils crièrent à l’Éternel dans leur détresse, [et] il les délivra de leurs angoisses:
14 Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.
Il les fit sortir des ténèbres et de l’ombre de la mort, et rompit leurs liens.
15 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
Qu’ils célèbrent l’Éternel pour sa bonté, et pour ses merveilles envers les fils des hommes!
16 Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.
Car il a brisé les portes d’airain, et a mis en pièces les barres de fer.
17 Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,
Les insensés, à cause de la voie de leur transgression, et à cause de leurs iniquités, sont affligés;
18 Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.
Leur âme abhorre toute nourriture, et ils touchent aux portes de la mort.
19 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
Alors ils ont crié à l’Éternel dans leur détresse, [et] il les a délivrés de leurs angoisses.
20 Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.
Il a envoyé sa parole et les a guéris, et les a retirés de leurs fosses.
21 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,
Qu’ils célèbrent l’Éternel pour sa bonté, et pour ses merveilles envers les fils des hommes,
22 Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.
Et qu’ils sacrifient des sacrifices d’actions de grâces, et qu’ils racontent ses œuvres avec des chants de joie!
23 Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,
Ceux qui descendent sur la mer dans des navires, qui font [leur] travail sur les grandes eaux,
24 He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.
Ceux-là voient les œuvres de l’Éternel, et ses merveilles dans les [eaux] profondes.
25 Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,
Il a commandé, et a fait venir un vent de tempête, qui souleva ses flots:
26 Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,
Ils montent aux cieux, ils descendent aux abîmes: leur âme se fond de détresse;
27 Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;
Ils tournent et chancellent comme un homme ivre, et toute leur sagesse est venue à néant…
28 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
Alors ils ont crié à l’Éternel dans leur détresse, et il les a fait sortir de leurs angoisses;
29 Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.
Il arrête la tempête, [la changeant] en calme, et les flots se taisent,
30 Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.
Et ils se réjouissent de ce que les [eaux] sont apaisées, et il les conduit au port qu’ils désiraient.
31 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.
Qu’ils célèbrent l’Éternel pour sa bonté, et pour ses merveilles envers les fils des hommes;
32 Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,
Et qu’ils l’exaltent dans la congrégation du peuple, et le louent dans l’assemblée des anciens!
33 Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
Il change les fleuves en désert, et les sources d’eaux en sol aride,
34 Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.
La terre fertile en terre salée, à cause de l’iniquité de ceux qui y habitent.
35 Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,
Il change le désert en un étang d’eau, et la terre aride en des sources d’eaux;
36 Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,
Et il y fait habiter les affamés; et ils y établissent des villes habitables,
37 Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.
Et sèment les champs, et plantent des vignes, qui leur rapportent du fruit.
38 Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;
Et il les bénit, et ils se multiplient beaucoup; et il ne laisse pas diminuer leur bétail; …
39 Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,
Et ils diminuent, et sont accablés par l’oppression, le malheur, et le chagrin.
40 Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.
Il verse le mépris sur les nobles, et les fait errer dans un désert où il n’y a pas de chemin;
41 Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.
Mais il relève le pauvre de l’affliction, et donne des familles comme des troupeaux.
42 Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.
Les hommes droits le verront et s’en réjouiront; et toute iniquité fermera sa bouche.
43 Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.
Qui est sage prendra garde à ces choses, et comprendra les bontés de l’Éternel.
