Psalmien 107
1 Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
A sitlohnah tah kumhal hil ham a then dongah BOEIPA te uem uh lah.
2 Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,
Rhal kut lamkah a tlan hlang loh BOEIPA kah a tlan te thui saeh.
3 Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,
Te vaengah amih te khocuk, khotlak, tlangpuei, tuitunli, khohmuen lamkah a coi.
4 Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,
Khosoek khopong ah khopuei tolrhum longpuei a hmuh uh mueh la kho a hmang uh.
5 Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.
Bungpong neh tuihalh la a khuiah a hinglu te rhae.
6 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,
Kho a bing vaengah BOEIPA te a khue uh tih khobing khui lamkah amih te a huul.
7 Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.
Te dongah amih te tolrhum khopuei la caeh ham a thuem longpuei neh a hoihaeng.
8 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
Hlang koca rhoek ham a sitlohnah neh khobaerhambae aka sai BOEIPA te uem uh pai saeh.
9 Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.
A hinglu aka halthi te tuihalh a dip pah sak tih a hinglu aka pongnaeng te khaw hnothen a cung sak.
10 Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:
Hlangvang tah khohmuep neh dueknah hlipkhup kah thirhui neh phacipphabaem la aka ngol thongtla la coeng uh.
11 Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;
Pathen kah olka te a koek uh tih Khohni kah cilsuep khaw a tlaitlaek uh.
12 Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.
Te dongah thakthaenah dongla a kunyun sak tih a lungbuei a toh uh vaengah bom pawh.
13 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,
Tedae kho a bing uh vaengah BOEIPA taengla pang uh tih amih te khobing khui lamkah koep a khang.
14 Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.
Amih te khohmuep neh dueknah hlipkhup lamkah a poh tih a kuelrhui khaw a bawt pah.
15 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:
Hlang koca rhoek ham a sitlohnah neh khobaerhambae aka saii BOEIPA te uem uh pai saeh.
16 Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.
Rhohum thohkhaih te a phil tih thicung thohkalh khaw a tloek.
17 Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,
Amih tah boekoek longpuei kah hlang ang neh amamih kah thaesainah dongah phaep uh.
18 Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.
A hinglu loh caak boeih a tuei pah uh tih dueknah vongka te a paan uh.
19 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
Kho a bing vaengah BOEIPA taengah pang uh tih amih te khobing khui lamkah a khang.
20 Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.
A ol a hlah phoeiah amih a hoeih sak tih amih rhomhmop te a poeng a hal sak.
21 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,
Hlang koca rhoek ham a sitlohnah neh khobaerhambae aka saii BOEIPA te uem uh pai saeh.
22 Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.
Te dongah uemonah hmueih te nawn uh saeh lamtah tamlung neh a bibi te doek uh saeh.
23 Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,
Sangpho neh tuitunli ah suntla uh tih tui puei ah bitat aka saii rhoek loh,
24 He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.
BOEIPA kah bibi neh a laedil kah khobaerhambae te a hmuh uh.
25 Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,
A voek vaengah hlipuei khohli thoo tih tuilae khaw samboek.
26 Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,
Vaan la luei uh tih tuidung la a suntlak uh vaengah a hinglu tah yoethaenah neh paci uh.
27 Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;
Yurhui bangla lam uh tih a yoka dongah a cueihnah boeih hma uh.
28 Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.
Kho a bing vaengah BOEIPA taengla pang uh tih amih te khobing khui lamkah a poh.
29 Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.
Hlipuei te bidip la a duem sak tih tuiphu rhoek khaw ngam uh.
30 Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.
Tuiphu a sap vaengah a kohoe uh tih amamih kah a naepnah langdai la a mawt.
31 Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.
Hlang koca rhoek ham a sitlohnah neh khobaerhambae aka saii BOEIPA te uem uh pai saeh.
32 Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,
Te dongah pilnam hlangping lakliah amah te pomsang uh saeh lamtah patong rhoek kah tolrhum ah thangthen uh saeh.
33 Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
Tuiva te khosoek la, tuiphuet tui khaw tuihang la a khueh.
34 Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.
Cangthen kho khaw boethae loh kho a sak thil dongah lungkaehlai la,
35 Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,
khosoek te tuibap tui la, rhamrhae lai khaw tuiphuet tui la a khueh.
36 Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,
Teah te bungpong rhoek kho a sak sak tih tolrhum khopuei a thong uh.
37 Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.
Te vaengah khohmuen a tawn uh tih misur a tue dongah a vuei a thaih cuen.
38 Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;
Amih te yoethen a paek tih muep a ping uh vaengah a rhamsa khaw polpai sak pawh.
39 Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,
Tedae a polpai uh vaengah caya yoethae neh kothae dongah ngam uh sut.
40 Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.
Hlangcong rhoek te nueihbu a hawk thil tih long mueng hinghong la kho a hmang sak.
41 Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.
Tedae khodaeng te phacipphabaem lamkah a hoeptlang tih a hui a ko te boiva bangla a khueh.
42 Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.
Aka thuem rhoek loh a hmuh uh vaengah a kohoe uh dae dumlai boeih long tah a ka khoep a buem.
43 Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.
U khaw aka cueih long tah hekah he kuem saeh lamtah BOEIPA kah sitlohnah te yakming uh saeh.
