Psalmien 106
1 Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
Louvai ao Senhor. louvai ao Senhor, porque ele é bom, porque a sua misericórdia dura para sempre.
2 Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?
Quem pode referir as obras poderosas do Senhor? Quem anunciará os seus louvores?
3 Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.
Bem-aventurados os que guardam o juízo, o que obra justiça em todos os tempos.
4 Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,
Lembra-te de mim, Senhor, segundo a tua boa vontade para com o teu povo: visita-me com a tua salvação;
5 Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.
Para que eu veja os bens de teus escolhidos, para que eu me alegre com a alegria do teu povo, para que me glorie com a tua herança.
6 Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.
Nós pecamos com os nossos pais, cometemos a iniquidade, obramos perversamente.
7 Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.
Nossos pais não entenderam as tuas maravilhas no Egito; não se lembraram da multidão das tuas misericórdias; antes o provocaram no mar, sim no Mar Vermelho.
8 Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.
Não obstante, ele os salvou por amor do seu nome, para fazer conhecido o seu poder.
9 Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,
Repreendeu o Mar Vermelho e se secou, e os fez caminhar pelos abismos como pelo deserto.
10 Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.
E os livrou da mão daquele que os aborrecia, e os remiu da mão do inimigo.
11 Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.
E as águas cobriram os seus adversários: nem um só deles ficou.
12 Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.
Então creram as suas palavras, e cantaram os seus louvores.
13 Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.
Porém cedo se esqueceram das suas obras; não esperaram o seu conselho,
14 He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.
Mas deixaram-se levar da cobiça no deserto, e tentaram a Deus na solidão.
15 Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.
E ele lhes cumpriu o seu desejo, mas enviou magreza às suas almas.
16 Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.
E invejaram a Moisés no campo, e a Aarão, o santo do Senhor.
17 Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,
Abriu-se a terra, e enguliu a Dathan, e cobriu a gente de Abiram.
18 Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.
E um fogo se acendeu na sua gente: a chama abrazou os ímpios.
19 He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.
Fizeram um bezerro em Horeb, e adoraram a imagem fundida.
20 Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.
E converteram a sua glória na figura de um boi que come erva.
21 He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,
Esqueceram-se de Deus, seu salvador, que fizera grandezas no Egito,
22 Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.
Maravilhas na terra de Cão, coisas tremendas no Mar Vermelho.
23 Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.
Pelo que disse que os destruiria, se Moisés, seu escolhido, se não pusesse perante ele na abertura, para desviar a sua indignação, afim de os não destruir.
24 Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,
Também desprezaram a terra aprazível: não creram na sua palavra.
25 Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.
Antes murmuraram nas suas tendas, e não deram ouvidos à voz do Senhor.
26 Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,
Pelo que levantou a sua mão contra eles, para os derribar no deserto;
27 Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.
Para derribar também a sua semente entre as nações, e espalha-los pelas terras.
28 Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,
Também se juntaram com Baal-peor, e começaram os sacrifícios dos mortos.
29 Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.
Assim o provocaram à ira com as suas invenções; e a peste rebentou entre eles.
30 Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.
Então se levantou Phineas, e fez juízo, e cessou aquela peste.
31 Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.
E isto lhe foi contado como justiça, de geração em geração, para sempre.
32 Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;
Indignaram-no também junto às águas da contenda, de sorte que sucedeu mal a Moisés, por causa deles;
33 Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.
Porque irritaram o seu espírito, de modo que falou imprudentemente com seus lábios.
34 Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,
Não destruiram os povos, como o Senhor lhes dissera.
35 Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,
Antes se misturaram com as nações, e aprenderam as suas obras.
36 Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.
E serviram aos seus ídolos, que vieram a ser-lhes um laço.
37 Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,
Demais disto, sacrificaram seus filhos e suas filhas aos demônios,
38 Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,
E derramaram sangue inocente, o sangue de seus filhos e de suas filhas, que sacrificaram aos ídolos de Canaan; e a terra foi manchada com sangue.
39 Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.
Assim se contaminaram com as suas obras, e se prostituíram com os seus feitos.
40 Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,
Pelo que se acendeu a ira do Senhor contra o seu povo, de modo que abominou a sua herança.
41 Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.
E os entregou nas mãos das nações; e aqueles que os aborreciam se assenhorearam deles.
42 Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.
E os seus inimigos os oprimiram, e foram humilhados debaixo das suas mãos.
43 Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.
Muitas vezes os livrou, mas o provocaram com o seu conselho, e foram abatidos pela sua iniquidade.
44 Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,
Contudo, atendeu à sua aflição, ouvindo o seu clamor.
45 Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,
E se lembrou do seu concerto, e se arrependeu segundo a multidão das suas misericórdias.
46 Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.
Pelo que fez com que dele tivessem misericórdia os que os levaram cativos.
47 Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.
Salva-nos, Senhor, nosso Deus, e congrega-nos dentre as nações, para que louvemos o teu nome santo, e nos gloriemos no teu louvor.
48 Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!
Bendito seja o Senhor, Deus de Israel, de eternidade em eternidade, e todo o povo diga: amém. louvai ao Senhor.
