Psalmien 106

1 Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.

Hallelujah! Danket dem HERRN, denn er ist gütig, seine Gnade währt ewiglich!

2 Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?

Wer kann die Machttaten des HERRN beschreiben und allen seinen Ruhm verkünden?

3 Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.

Wohl denen, die das Recht beachten, die Gerechtigkeit üben allezeit!

4 Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,

Gedenke meiner, o HERR, aus Gnaden gegen dein Volk, suche mich heim mit deinem Heil,

5 Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.

daß ich einen Einblick bekomme in das Wohlergehen deiner Auserwählten, mich freue an der Freude deines Volkes und mich deines Erbteils rühme.

6 Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.

Wir haben gesündigt samt unsern Vätern, wir haben verkehrt gehandelt, wir haben gefrevelt.

7 Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.

Unsre Väter in Ägypten hatten nicht acht auf deine Wunder, sie gedachten nicht an die Größe deiner Güte und waren widerspenstig am Meer, am Schilfmeer.

8 Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.

Aber er half ihnen um seines Namens willen, um seine Stärke kundzutun.

9 Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,

Und er bedrohte das Schilfmeer, daß es vertrocknete, und ließ sie durch die Tiefen gehen wie auf einer Steppe.

10 Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.

Und er rettete sie von der Hand des Hassers und erlöste sie aus der Hand des Feindes.

11 Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.

Und das Wasser bedeckte ihre Bedränger, nicht einer von ihnen blieb übrig.

12 Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.

Da glaubten sie seinen Worten und sangen sein Lob.

13 Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.

Aber sie vergaßen seine Werke bald, sie warteten nicht auf seinen Rat,

14 He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.

sondern ließen sich gelüsten in der Wüste und versuchten Gott in der Einöde.

15 Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.

Und er gab ihnen, was sie forderten, sandte aber eine Seuche unter sie.

16 Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.

Und sie wurden eifersüchtig auf Mose im Lager, auf Aaron, den Heiligen des HERRN.

17 Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,

Da tat sich die Erde auf und verschlang Datan und bedeckte die Rotte Abirams;

18 Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.

und Feuer verzehrte ihre Rotte, die Flamme versengte die Gottlosen.

19 He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.

Sie machten ein Kalb am Horeb und warfen sich nieder vor dem gegossenen Bild.

20 Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.

Sie vertauschten ihre Herrlichkeit gegen das Abbild eines Stiers, der Gras frißt.

21 He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,

Sie vergaßen Gottes, ihres Retters, der große Dinge in Ägypten getan,

22 Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.

Wunder im Lande Hams, Furchtbares am Schilfmeer.

23 Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.

Und er gedachte sie zu vertilgen, wenn nicht Mose, sein Auserwählter, in den Riß getreten wäre vor seinem Angesicht, um seinen Grimm abzuwenden, daß er sie nicht vertilgte.

24 Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,

Sie verachteten das liebliche Land, sie glaubten seinem Worte nicht.

25 Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.

Und sie murrten in ihren Zelten, sie gehorchten nicht der Stimme des HERRN.

26 Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,

Da erhob er seine Hand [und schwur], sie niederzustrecken in der Wüste

27 Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.

und ihren Samen unter die Nationen zu werfen und sie zu zerstreuen in die Länder.

28 Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,

Und sie hängten sich an den Baal-Peor und aßen Opfer der toten [Götzen],

29 Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.

und sie erzürnten ihn mit ihrem Tun; da brach die Plage unter ihnen aus.

30 Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.

Aber Pinehas trat auf und übte Gericht, so daß die Plage aufgehalten ward.

31 Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.

Das wurde ihm zur Gerechtigkeit gerechnet auf alle Geschlechter, in Ewigkeit.

32 Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;

Und sie erzürnten ihn am Haderwasser, und es erging Mose übel um ihretwillen.

33 Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.

Denn sie betrübten seinen Geist, und er redete unbedacht mit seinen Lippen.

34 Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,

Sie vertilgten die Völker nicht, von denen der HERR ihnen gesagt hatte;

35 Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,

sondern ließen sich ein mit den Heiden und lernten ihre Weise.

36 Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.

Und sie dienten ihren Götzen, und diese wurden ihnen zum Fallstrick.

37 Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,

Und sie opferten ihre Söhne und ihre Töchter den bösen Geistern.

38 Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,

Und sie vergossen unschuldiges Blut, das Blut ihrer Söhne und ihrer Töchter, welche sie den Götzen Kanaans opferten, und so wurde das Land durch Blutschulden entweiht.

39 Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.

Und sie befleckten sich mit ihren Werken und hurten mit ihrem Tun.

40 Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,

Da entbrannte der Zorn des HERRN wider sein Volk, und er faßte einen Abscheu gegen sein Erbe.

41 Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.

Und er gab sie in die Hand der Nationen, daß ihre Hasser über sie herrschten.

42 Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.

Und ihre Feinde bedrückten sie, und sie wurden gedemütigt unter ihre Hand.

43 Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.

Er errettete sie oftmals; aber sie widerstrebten ihm mit ihren Anschlägen und kamen herunter durch eigene Schuld.

44 Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,

Aber er sah ihre Not an, als er ihr Schreien hörte,

45 Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,

und gedachte seines Bundes mit ihnen und empfand Mitleid nach seiner großen Huld

46 Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.

und ließ sie Erbarmen finden bei denen, die sie gefangen hielten.

47 Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.

Hilf uns, HERR, unser Gott, sammle uns aus den Heiden, daß wir deinem heiligen Namen danken und uns glücklich preisen, zu deinem Ruhm!

48 Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!

Gelobt sei der HERR, der Gott Israels, von Ewigkeit zu Ewigkeit, und alles Volk soll sagen: Amen! Hallelujah!