Psalmien 106
1 Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
Praise the LORD! Give thanks to the LORD, for he is good, for his loving kindness endures forever.
2 Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?
Who can utter the mighty acts of the LORD, or fully declare all his praise?
3 Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.
Blessed are those who keep justice. Blessed is one who does what is right at all times.
4 Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,
Remember me, LORD, with the favour that you show to your people. Visit me with your salvation,
5 Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.
that I may see the prosperity of your chosen, that I may rejoice in the gladness of your nation, that I may glory with your inheritance.
6 Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.
We have sinned with our fathers. We have committed iniquity. We have done wickedly.
7 Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.
Our fathers didn’t understand your wonders in Egypt. They didn’t remember the multitude of your loving kindnesses, but were rebellious at the sea, even at the Red Sea.
8 Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.
Nevertheless he saved them for his name’s sake, that he might make his mighty power known.
9 Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,
He rebuked the Red Sea also, and it was dried up; so he led them through the depths, as through a desert.
10 Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.
He saved them from the hand of him who hated them, and redeemed them from the hand of the enemy.
11 Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.
The waters covered their adversaries. There was not one of them left.
12 Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.
Then they believed his words. They sang his praise.
13 Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.
They soon forgot his works. They didn’t wait for his counsel,
14 He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.
but gave in to craving in the desert, and tested God in the wasteland.
15 Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.
He gave them their request, but sent leanness into their soul.
16 Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.
They envied Moses also in the camp, and Aaron, the LORD’s saint.
17 Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,
The earth opened and swallowed up Dathan, and covered the company of Abiram.
18 Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.
A fire was kindled in their company. The flame burnt up the wicked.
19 He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.
They made a calf in Horeb, and worshipped a molten image.
20 Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.
Thus they exchanged their glory for an image of a bull that eats grass.
21 He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,
They forgot God, their Saviour, who had done great things in Egypt,
22 Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.
wondrous works in the land of Ham, and awesome things by the Red Sea.
23 Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.
Therefore he said that he would destroy them, had Moses, his chosen, not stood before him in the breach, to turn away his wrath, so that he wouldn’t destroy them.
24 Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,
Yes, they despised the pleasant land. They didn’t believe his word,
25 Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.
but murmured in their tents, and didn’t listen to the LORD’s voice.
26 Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,
Therefore he swore to them that he would overthrow them in the wilderness,
27 Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.
that he would overthrow their offspring amongst the nations, and scatter them in the lands.
28 Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,
They joined themselves also to Baal Peor, and ate the sacrifices of the dead.
29 Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.
Thus they provoked him to anger with their deeds. The plague broke in on them.
30 Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.
Then Phinehas stood up and executed judgement, so the plague was stopped.
31 Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.
That was credited to him for righteousness, for all generations to come.
32 Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;
They angered him also at the waters of Meribah, so that Moses was troubled for their sakes;
33 Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.
because they were rebellious against his spirit, he spoke rashly with his lips.
34 Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,
They didn’t destroy the peoples, as the LORD commanded them,
35 Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,
but mixed themselves with the nations, and learnt their works.
36 Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.
They served their idols, which became a snare to them.
37 Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,
Yes, they sacrificed their sons and their daughters to demons.
38 Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,
They shed innocent blood, even the blood of their sons and of their daughters, whom they sacrificed to the idols of Canaan. The land was polluted with blood.
39 Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.
Thus they were defiled with their works, and prostituted themselves in their deeds.
40 Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,
Therefore the LORD burnt with anger against his people. He abhorred his inheritance.
41 Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.
He gave them into the hand of the nations. Those who hated them ruled over them.
42 Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.
Their enemies also oppressed them. They were brought into subjection under their hand.
43 Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.
He rescued them many times, but they were rebellious in their counsel, and were brought low in their iniquity.
44 Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,
Nevertheless he regarded their distress, when he heard their cry.
45 Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,
He remembered for them his covenant, and repented according to the multitude of his loving kindnesses.
46 Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.
He made them also to be pitied by all those who carried them captive.
47 Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.
Save us, LORD, our God, gather us from amongst the nations, to give thanks to your holy name, to triumph in your praise!
48 Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!
Blessed be the LORD, the God of Israel, from everlasting even to everlasting! Let all the people say, “Amen.” Praise the LORD!
