Psalmien 106
1 Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
Hina Godema nodoma! Hina Godema nodone sia: ma! Bai E da noga: idafa, amola Ea asigi hou da mae fisili dialumu.
2 Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?
Nowa da Ea gasa bagade hamoi amo adoma: bela: ? Nowa da Ema defele nodoma: bela: ?
3 Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.
Nowa dunu ilia da Ea hamoma: ne sia: i amo nabawane hamosea, amola eso huluane moloi hou hamosea, ilia da hahawane gala.
4 Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,
Hina Gode! Di da Dia fi dunu fidisia amola ili gaga: sea, na mae gogolema!
5 Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.
Na da Dia fi dunu ilia bagade gagui hou ba: ma: ne, amola ilia hahawane nodone hidasu hou amoma gilisima: ne, Dia logo doasima.
6 Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.
Ninia da ninia aowalali defele wadela: i hou hamoi. Ninia da baligiliwane wadela: le hamoi.
7 Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.
Ninia aowalali da Idibidi soge ganodini, Gode Ea noga: idafa hamosu hou hame dawa: digi. E da eso bagohame ilima asigidafa hou hamoi. Be ilia amo gogolele, Maga: me Hano Wayabo Bagade amoga Gode Bagadedafa Ema odoga: gia: i.
8 Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.
Be Hina Gode Ea gasa bagade hou olelema: ne, Ea musa: ilegele sia: i defele, ili gaga: i.
9 Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,
E da Maga: me Hano Wayabo amo dogoa damuni hamoma: ne sia: beba: le, e da dogoa damuna asili, hafoga: i ba: i. E da amo hafoga: i logoga hano degema: ne, Ea fi dunu oule asi.
10 Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.
E da ilia higabe ha lai dunu ili mae hasalasima: ne, gaga: i.
11 Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.
Be hano da ilima ha lai dunu huluane dedebole, ilia hano mai da: gini bogogia: i. Dunu afae esalebe hame ba: i.
12 Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.
Amalalu, Hina Gode Ea fi dunu ilia da Ea ilegele sia: i huluane dafawaneyale dawa: i. Ilia da Ema nodone gesami hea: i.
13 Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.
Be ilia da hedolowane Ea ili fidi amo gogolei. Ilia da Ea fada: i sia: su mae oualigili, hedolowane ili hanaiga hamosu.
14 He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.
Ilia da hafoga: i soge ganodini, Gode Ea iabe mae dawa: le, baligili lamusa: hanai galu. Ilia Godema adoba: su hou hamoi.
15 Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.
Amaiba: le, E da ilia adole ba: i defele, ilima i. Be wadela: i olo bagade gilisili ilima i.
16 Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.
Amo hafoga: i sogega, ilia da Mousese amola Elane (Hina Gode Ea hadigi hawa: hamosu dunu) elama mudasu.
17 Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,
Amalalu, osobo bagade da eala asili, Da: ida: ne amola Abaila: me amola ea sosogo fi huluane, mogosali.
18 Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.
Lalu da wadela: i dunu elama fa: no bobogesu, amo ilima sa: ili, ili nene dagoi.
19 He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.
Ilia da Sainai sogega, bulamagau gawali gouliga hamone, amoma nodone sia: ne gadosu.
20 Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.
Ilia da Gode Ea hadigi amoma nodone sia: su afadenene, bu ohe gisi nabe agoaila, amoma nodone sia: ne gadosu.
21 He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,
Gode da Idibidi sogega gasa bagadewane hamobe hou, amoga ili gaga: i. Be ilia da amo gogolei.
22 Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.
Gode da Idibidi sogega hou noga: idafa hamoi. E da Maga: me Hano Wayabo amoga fofogadigisu musa: hame ba: su hou hamoi.
23 Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.
Gode da Ea ilegei fi amo gugunufinisimusa: dawa: beba: le, Mousese da amo logo mae hamoma: ne ga: laligi.
24 Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,
Amalalu, Isala: ili dunu da Ga: ina: ne noga: idafa soge higa: i galu. Bai ilia da Gode Ea ilima hamomusa: ilegele sia: i, amo dafawaneyale hame dawa: i.
25 Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.
Ilia da ilia abula diasu ganodini esafula, egane sia: dalusu. Amola, Hina Gode Ea sia: hame nabasu.
26 Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,
Amaiba: le, E da ilima sisasu gasa bagade sia: i. E da ili huluane hafoga: i soge ganodini fane legele,
27 Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.
amola iligaga fifi mabe huluane, Gode Ea hou hame dawa: su dunu ilia soge ganodini afagogolesili, amogawi ilia huluane da bogogia: mu, E sia: i.
28 Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,
Amalalu, Bio goumi sogega, Gode Ea fi dunu da ogogosu ‘gode’ Ba: ilema nodone sia: ne gadosu hou, amoma gilisi. Ilia da gobele salasu ha: i manu, hame esalebe ogogosu ‘gode’ ilima iasu liligi, mai dagoi.
29 Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.
Ilia da Hina Gode E bagade ougima: ne wadela: i hou bagade hamobeba: le, wadela: i olo bagade da ilima madelai.
30 Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.
Be Finia: se da wa: legadole, wadela: i hamosu dunuma se dabe iabeba: le, wadela: i olo da fisi ba: i.
31 Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.
Dunu ilia da Finia: se ea hamoi amo nodone dawa: sa, amola mae fisili eso huluane dawa: lalumu.
32 Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;
Meliba hano bubuga: su amoga, Isala: ili dunu da bu Hina Gode ougima: ne hamoi. Amola ilia hamobeba: le, Mousese da se nabi.
33 Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.
E da ilima ougiba: le, mae dawa: le, momabo sia: i
34 Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,
Hina Gode da Isala: ili dunuma, ilia Godema higa: i dunu medole legema: ne sia: i. Be ilia da amo dunu hame medole legei.
35 Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,
Be ilia da amo dunuma gilisili, uda lasu hou hamosu, amola ilia ogogosu ‘gode’ ilima nodone sia: ne gadosu hou lalegagui.
36 Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.
Gode Ea fi dunu da ogogosu loboga hamoi ‘gode’ ilima nodone sia: ne gadobeba: le, ilia da gugunufinisi dagoi ba: i.
37 Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,
Ilia da Ga: ina: ne ogogosu loboga hamoi ‘gode’ ilia oloda da: iya, ilisu dunu mano amola uda mano gobele salasu.
38 Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,
Ilia da mano, amo da wadela: le hame hamoi, amo udigili medole lelegei. Amaiba: le, soge huluane da ledo hamoi dagoi ba: i.
39 Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.
Ilia da wadela: le hamoiba: le, nigima: agoai ba: i. Amola ilia Godema baligi fa: su.
40 Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,
Amaiba: le, Hina Gode da Ea fi dunuma ougi galu. E da ili bagadedafa higasu.
41 Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.
E da ili Gode Ea hou hame dawa: dunu banenesima: ne, ilima yolesi. Amola ilima ha lai dunu fawane da ili ouligi.
42 Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.
Ilima ha lai dunu da ili banenesi. Amola Isala: ili dunu da ilima ha lai dunu, amo ilia hamoma: ne sia: be fawane nabawane hamoi.
43 Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.
Eso bagohame, Hina Gode da Ea fi dunu gaga: su. Be ilia da Ema odoga: su fawane hamoi, amola bu baligiliwane wadela: le hamosu.
44 Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,
Be ilia da se nabawane Ema digini wele sia: beba: le, E da ilia wele sia: be nabi, amola ilia se nabasu asigiwane ba: i.
45 Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,
E da ilima asigiba: le, E da Ea musa: gousa: su ilima hamoi, amo bu dawa: i. Ea asigidafa hou da bagadeba: le, E da ilima se dabe ianoba amo yolesi.
46 Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.
Gode da Isala: ili dunu ilima banenesisu dunu ilia asigi dawa: su afadenene, ilia da bu Isala: ili dunuma asigisu.
47 Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.
Hina Gode! Ninia Gode! Nini gaga: ma! Ninia da fifi asi gala amo ganodini esala, amoga nini Isala: ili sogega buhagimusa: oule misa. Amasea, ninia da Dia Hadigi Dio amoma nodone sia: mu.
48 Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!
Hina Godema nodoma! Isala: ili ilia Godema nodoma! Wali amola eso huluane mae fisili, Ema nodone sia: nanoma! Dunu huluane da “Ama” sia: ma: ma. Hina Godema nodoma!
