Psalmien 105
1 Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
Louvai ao Senhor, e invocai o seu nome; fazei conhecidas as suas obras entre os povos.
2 Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
Cantai-lhe, cantai-lhe salmos: falai de todas as suas maravilhas.
3 Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
Glóriai-vos no seu santo nome: alegre-se o coração daqueles que buscam ao Senhor.
4 Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
Buscai ao Senhor e a sua força: buscai a sua face continuamente.
5 Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
Lembrai-vos das maravilhas que fez, dos seus prodígios e dos juízos da sua boca;
6 Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
Vós, semente de Abraão, seu servo, vós, filhos de Jacob, seus escolhidos.
7 Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
Ele é o Senhor, nosso Deus; os seus juízos estão em toda a terra.
8 Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
Lembrou-se do seu concerto para sempre, da palavra que mandou a milhares de gerações.
9 Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
O qual concerto fez com Abraão, e o seu juramento a Isaac.
10 Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
E confirmou o mesmo a Jacob por estatuto, e a Israel por concerto eterno,
11 Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
Dizendo: A ti darei a terra de Canaan, a sorte da vossa herança.
12 Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
Quando eram poucos homens em número, sim, mui poucos e estrangeiros nela.
13 Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
Quando andavam de nação em nação e dum reino para outro povo.
14 Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
Não permitiu a ninguém que os oprimisse, e por amor deles repreendeu a reis, dizendo:
15 Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
Não toqueis os meus ungidos, e não maltrateis os meus profetas.
16 Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
Chamou a fome sobre a terra, quebrantou todo o sustento do pão.
17 Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
Mandou perante eles um varão, José, que foi vendido por escravo:
18 He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
Cujos pés apertaram com grilhões: foi metido em ferros:
19 Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
Até ao tempo em que chegou a sua palavra; a palavra do Senhor o provou.
20 Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
Mandou o rei, e o fez soltar; o governador dos povos, e o soltou.
21 Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
Fê-lo senhor da sua casa, e governador de toda a sua fazenda;
22 Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
Para sujeitar os seus príncipes a seu gosto, e instruir os seus anciãos.
23 Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
Então Israel entrou no Egito, e Jacob peregrinou na terra de Cão.
24 Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
E aumentou o seu povo em grande maneira, e o fez mais poderoso do que os seus inimigos.
25 Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
Virou o coração deles para que aborrecessem o seu povo, para que tratassem astutamente aos seus servos.
26 Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
Enviou Moisés, seu servo, e Aarão, a quem escolhera.
27 Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
Mostraram entre eles os seus sinais e prodígios, na terra de Cão.
28 Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
Mandou trevas, e a fez escurecer; e não foram rebeldes à sua palavra.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
Converteu as suas águas em sangue, e matou os seus peixes.
30 Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
A sua terra produziu rãs em abundância, até nas câmaras dos seus reis.
31 Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
Falou ele, e vieram enxames de moscas e piolhos em todo o seu termo.
32 Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
Converteu as suas chuvas em saraiva, e fogo abrazador na sua terra.
33 Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
Feriu as suas vinhas e os seus figueirais, e quebrou as árvores dos seus termos.
34 Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
Falou ele, e vieram gafanhotos e pulgão sem número.
35 Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
E comeram toda a erva da sua terra, e devoraram o fruto dos seus campos.
36 Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
Feriu também a todos os primogênitos da sua terra, as primícias de todas as suas forças.
37 Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
E tirou-os para fora com prata e ouro, e entre as suas tribos não houve um só fraco.
38 Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
O Egito se alegrou quando eles sairam, porque o seu temor caira sobre eles.
39 Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
Estendeu uma nuvem por coberta, e um fogo para alumiar de noite.
40 He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
Oraram, e ele fez vir codornizes, e os fartou de pão do céu.
41 Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
Abriu a penha, e dela correram águas; correram pelos lugares secos como um rio.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
Porque se lembrou da sua santa palavra, e de Abraão, seu servo.
43 Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
E tirou dali o seu povo com alegria, e os seus escolhidos com regozijo.
44 Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
E deu-lhes as terras das nações; e herdaram o trabalho dos povos;
45 Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
Para que guardassem os seus preceitos, e observassem as suas leis. louvai ao Senhor.
