Psalmien 105
1 Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
Danket Jahwe, ruft seinen Namen an! Macht unter den Völkern seine Thaten kund!
2 Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
Singet ihm! Lobsingt ihm! Redet von allen seinen Wundern.
3 Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
Rühmt euch seines heiligen Namens; es freue sich das Herz derer, die Jahwe suchen.
4 Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
Fragt nach Jahwe und seiner Stärke, sucht beständig sein Angesicht.
5 Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
Gedenkt seiner Wunder, die er gethan, seiner Zeichen und der Urteilssprüche seines Mundes,
6 Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
Nachkommen Abrahams, seine Knechte, Söhne Jakobs, seine Auserwählten!
7 Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
Er, Jahwe, ist unser Gott; über die ganze Erde ergehen seine Gerichte.
8 Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
Er gedenkt ewig seines Bunds, des Wortes, das er verordnet hat, auf tausend Geschlechter,
9 Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
des Bundes, den er mit Abraham geschlossen, und seines Schwurs an Isaak.
10 Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
Und er stellte ihn für Jakob als eine Satzung hin, als einen ewig giltigen Bund für Israel, -
11 Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
indem er sprach: “Dir will ich das Land Kanaan verleihen als euer erbliches Besitztum!” -
12 Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
als sie noch gering an Zahl waren, gar wenige, und als Fremdlinge darin weilten.
13 Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
Und sie zogen von Volk zu Volk, von einem Königreiche zu einer anderen Nation.
14 Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
Er gestattete niemandem, sie zu bedrücken, und strafte um ihretwillen Könige.
15 Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
“Tastet meine Gesalbten nicht an und thut meinen Propheten kein Leid!”
16 Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
Als er nun eine Hungersnot ins Land rief, jegliche Stütze an Brot zerbrach,
17 Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
da hatte er ihnen bereits einen vorausgesandt; Joseph war als Sklave verkauft.
18 He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
Sie hatten seine Füße in den Block gezwängt, in Eisenfesseln war er gekommen,
19 Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
bis zu der Zeit, wo sein Wort eintraf, der Ausspruch Jahwes ihn bewährte.
20 Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
Da sandte der König hin und machte ihn los, der Völkerbeherrscher, und befreite ihn.
21 Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
Er machte ihn zum Herrn über sein Haus und zum Herrscher über allen seinen Besitz,
22 Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
daß er seine Fürsten nach seinem Belieben feßle und seine Vornehmen klug mache.
23 Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
Und Israel kam nach Ägypten und Jakob weilte als Fremdling im Lande Hams.
24 Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
Und er machte sein Volk überaus fruchtbar und machte es zahlreicher als seine Bedränger.
25 Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
Er wandelte ihren Sinn, sein Volk zu hassen, an seinen Knechten Arglist zu üben.
26 Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
Er sandte Mose, seinen Knecht, Aaron, den er erwählt hatte.
27 Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
Er verrichtete an ihnen seine Wunder und seine Zeichen am Lande Hams.
28 Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
Er sandte Finsternis und machte es finster, aber sie achteten nicht auf sein Wort.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
Er verwandelte ihre Gewässer in Blut und ließ ihre Fische sterben.
30 Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
Ihr Land wimmelte von Fröschen in den Gemächern ihrer Könige.
31 Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
Er gebot, da kamen Hundsfliegen, Stechmücken in ihr ganzes Gebiet.
32 Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
Er sandte ihnen Hagel als Regen, flammendes Feuer in ihr Land.
33 Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
Er schlug ihren Weinstock und ihren Feigenbaum und zerschmetterte die Bäume ihres Gebiets.
34 Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
Er gebot, da kamen die Heuschrecken und die Fresser ohne Zahl.
35 Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
Die fraßen alle Pflanzen in ihrem Land und fraßen die Frucht des Feldes.
36 Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
Er schlug alle Erstgeborenen in ihrem Lande, die Erstlinge all' ihrer Manneskraft.
37 Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
Er ließ sie ausziehen mit Silber und Gold, und es gab keinen Strauchelnden unter seinen Stämmen.
38 Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
Ägypten freute sich über ihren Auszug, denn es hatte sie Schrecken vor ihnen befallen.
39 Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
Er breitete Gewölk als Decke aus und Feuer, um die Nacht zu erhellen.
40 He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
Sie forderten, da ließ er Wachteln kommen und sättigte sie mit Himmelsbrot.
41 Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
Er öffnete den Felsen, da flossen Wasser, rannen in der Dürre als ein Strom.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
Denn er gedachte an sein heiliges Wort, an Abraham, seinen Knecht,
43 Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
und führte sein Volk in Freuden heraus, seine Auserwählten unter Jubel.
44 Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
Er verlieh ihnen die Länder der Heiden, und was die Völker mit Mühe erworben, das nahmen sie in Besitz,
45 Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
damit sie seine Satzungen hielten und seine Weisungen beobachteten. Rühmet Jah!
