Psalmien 105
1 Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
Louez le Seigneur, et invoquez son nom: annoncez, parmi les nations, ses œuvres.
2 Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
Chantez-le, et jouez du psaltérion en son honneur: racontez toutes ses merveilles.
3 Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
Glorifiez-vous en son nom saint: qu’il se réjouisse, le cœur de ceux qui cherchent le Seigneur.
4 Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
Cherchez le Seigneur et soyez fortifiés: cherchez sa face sans cesse.
5 Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
Souvenez-vous de ses merveilles qu’il a faites; de ses prodiges, et des jugements de sa bouche,
6 Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
Postérité d’Abraham, ses serviteurs, enfants de Jacob, ses élus.
7 Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
Lui-même est le Seigneur notre Dieu: sur toute la terre s’exercent ses jugements.
8 Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
Il s’est toujours souvenu de son alliance; de la parole qu’il a prescrite pour mille générations,
9 Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
Qu’il a donnée à Abraham; de son serment à Isaac;
10 Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
Et il a établi ce serment avec Jacob en précepte, et avec Israël en alliance éternelle,
11 Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
Disant: Je te donnerai la terre de Chanaan pour cordeau de votre héritage.
12 Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
Lorsqu’ils étaient un petit nombre, très peu nombreux, et étrangers dans cette terre;
13 Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
Et ils passèrent de nation en nation, et d’un royaume à un autre peuple;
14 Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
Il ne permit pas qu’aucun homme leur fît du mal, il châtia même les rois à cause d’eux.
15 Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
Ne touchez pas âmes oints, et ne maltraitez pas mes prophètes.
16 Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
Et il appela la famine sur la terre, et il brisa tout soutien de pain.
17 Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
Il envoya devant eux un homme: Joseph qui fut vendu comme esclave.
18 He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
On humilia ses pieds dans des entraves; un fer transperça son âme.
19 Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
Jusqu’à ce que s’accomplît sa parole. La parole du Seigneur l’enflamma;
20 Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
Le roi envoya et le délia: le prince des peuples envoya, et le mit en liberté.
21 Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
Il l’établit maître de sa maison, et prince de toutes ses possessions;
22 Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
Afin qu’il instruisît ses princes comme lui-même, et qu’il enseignât la sagesse à ses vieillards.
23 Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
Et Israël entra en Egypte, et Jacob habita comme étranger dans la terre de Cham.
24 Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
Et Dieu y multiplia son peuple prodigieusement, et le rendit plus puissant que ses ennemis.
25 Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
Il changea leur cœur, afin qu’ils haïssent son peuple, et qu’ils employassent la fraude contre ses serviteurs.
26 Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
Il envoya Moïse son serviteur, et Aaron qu’il choisit aussi.
27 Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
Il leur donna l’ordre de faire des signes et des prodiges dans la terre de Cham.
28 Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
Il envoya des ténèbres, et répandit l’obscurité; et il ne rétracta pas ses paroles.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
Il changea leurs eaux en sang, et fit mourir leurs poissons.
30 Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
Leur terre produisit des grenouilles, qui pénétrèrent dans les appartements de leurs rois.
31 Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
Il dit, et il vint des myriades de mouches, et des moucherons dans tout leur pays.
32 Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
Il changea leurs pluies en grêle, et envoya un feu qui brûlait dans leur terre.
33 Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
Et il frappa leurs vignes et leurs figuiers, et brisa les arbres de leur pays.
34 Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
Il dit, et vint la sauterelle, et la chenille qui était sans nombre;
35 Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
Et elle mangea toute l’herbe dans leur terre, et elle mangea tout le fruit de leur terre.
36 Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
Et il frappa tout premier-né dans leur terre, et les prémices de tout leur travail.
37 Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
Et il les fit sortir avec de l’or et de l’argent: et il n’y avait pas dans leurs tribus un seul malade.
38 Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
L’Égypte se réjouit à leur départ, parce que la crainte qu’elle avait d’eux fondit sur elle.
39 Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
Il étendit une nuée pour les couvrir, et un feu pour les éclairer pendant la nuit.
40 He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
Ils demandèrent, et la caille vint; et du pain du ciel il les rassasia.
41 Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
Il fendit un rocher, et des eaux coulèrent: et dans un lieu sec se répandirent des fleuves;
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
Parce qu’il se souvint de sa parole sainte qu’il a donnée à Abraham, son serviteur.
43 Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
Et il fit sortir son peuple dans l’exultation, et ses élus dans l’allégresse.
44 Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
Et il leur donna les contrées des nations, et ils possédèrent les travaux des peuples;
45 Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
Afin qu’ils gardent ses ordonnances, et qu’ils recherchent sa loi.
