Psalmien 105
1 Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
Célébrez l'Eternel, invoquez son Nom, faites connaître parmi les peuples ses exploits.
2 Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
Chantez-lui, psalmodiez-lui, parlez de toutes ses merveilles.
3 Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
Glorifiez-vous du Nom de sa sainteté, [et] que le cœur de ceux qui cherchent l'Eternel se réjouisse.
4 Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
Recherchez l'Eternel, et sa force; cherchez continuellement sa face.
5 Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
Souvenez-vous de ses merveilles qu'il a faites, de ses miracles, et des jugements de sa bouche.
6 Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
La postérité d'Abraham sont ses serviteurs; les enfants de Jacob sont ses élus;
7 Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
Il est l'Eternel notre Dieu; ses jugements sont sur toute la terre.
8 Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
Il s'est souvenu à toujours de son alliance, de la parole qu'il a commandée en mille générations;
9 Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
Du traité qu'il a fait avec Abraham, et du serment qu'il a fait à Isaac,
10 Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
Lequel il a ratifié pour être une ordonnance à Jacob, [et] à Israël [pour] être une alliance éternelle;
11 Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
En disant: je te donnerai le pays de Canaan, pour le lot de ton héritage;
12 Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
Encore qu'ils fussent un petit nombre de gens, et qu'ils y séjournassent peu de temps comme étrangers.
13 Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
Car ils allaient de nation en nation, et d'un Royaume vers un autre peuple.
14 Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
Il ne souffrit pas qu'aucun les opprimât: et il a même châtié des Rois pour l'amour d'eux.
15 Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
[Disant]: Ne touchez point à mes Oints, et ne faites point de mal à mes Prophètes.
16 Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
Il appela aussi la famine sur la terre, [et] rompit tout le bâton du pain.
17 Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
Il envoya un personnage devant eux; Joseph fut vendu pour esclave.
18 He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
On lui enserra les pieds en des ceps, sa personne fut mise aux fers.
19 Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
Jusqu’au temps que sa parole fût venue, et que la parole de l'Eternel l'eût éprouvé.
20 Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
Le Roi envoya, et on le relâcha; le dominateur des peuples [envoya], et on le délia.
21 Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
Il l'établit pour maître sur sa maison, et pour dominateur sur tout son domaine;
22 Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
Pour soumettre les principaux à ses désirs, et pour instruire ses Anciens.
23 Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
Puis Israël entra en Egypte, et Jacob séjourna au pays de Cam.
24 Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
Et l'[Eternel] fit extrêmement multiplier son peuple, et le rendit plus puissant que ceux qui l'opprimaient.
25 Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
Il changea leur cœur, de sorte qu'ils eurent son peuple en haine, jusques à conspirer contre ses serviteurs.
26 Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
Il envoya Moïse son serviteur, [et] Aaron, qu'il avait élu.
27 Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
[Lesquels] accomplirent sur eux les prodiges, et les miracles qu'ils avaient eu charge de faire dans le pays de Cam.
28 Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
Il envoya les ténèbres, et fit obscurcir [l'air]; et ils ne furent point rebelles à ses ordres.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
Il convertit leurs eaux en sang, et fit mourir leurs poissons.
30 Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
Leur terre produisit en abondance des grenouilles, jusqu’au dedans des cabinets de leurs Rois.
31 Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
Il parla, et une mêlée de bêtes vint, et des poux sur tout leur pays.
32 Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
Il fit que leurs pluies furent de la grêle, [et] qu'il y eut sur leur terre un feu flamboyant.
33 Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
Il frappa leurs vignes, et leurs figuiers, et il brisa les arbres de leur pays.
34 Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
Il commanda, et les sauterelles vinrent, et des hurebecs sans nombre;
35 Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
Qui broutèrent toute l'herbe en leur pays, et qui dévorèrent le fruit de leur terroir.
36 Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
Et il frappa tout premier-né dans leur pays, qui étaient les prémices de toute leur vigueur.
37 Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
Puis il les tira dehors avec de l'or et de l'argent, et il n'y eut aucun qui chancelât parmi ses Tribus.
38 Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
L'Egypte se réjouit à leur départ; car la peur qu'ils avaient d'eux, les avait saisis.
39 Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
Il étendit la nuée pour couverture, et le feu pour éclairer la nuit.
40 He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
[Le peuple] demanda, et il fit venir des cailles, et il les rassasia du pain des cieux.
41 Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
Il ouvrit le rocher, et les eaux en coulèrent; et coururent par les lieux secs, [comme] une rivière.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
Car il se souvint de la parole de sa sainteté, laquelle il avait donnée à Abraham son serviteur.
43 Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
Et il tira dehors son peuple avec allégresse, et ses élus avec chant de joie.
44 Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
Il leur donna les pays des nations, et ils possédèrent le fruit du travail des peuples.
45 Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
Afin qu'ils gardassent ses statuts, et qu'ils observassent ses lois. Louez l'Eternel.
