Psalmien 105
1 Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
Praise the Lord, and call vpon his Name: declare his workes among the people.
2 Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
Sing vnto him, sing prayse vnto him, and talke of all his wonderous workes.
3 Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
Reioyce in his holy Name: let the heart of them that seeke the Lord, reioyce.
4 Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
Seeke the Lord and his strength: seeke his face continually.
5 Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
Remember his marueilous woorkes, that he hath done, his wonders and the iudgements of his mouth,
6 Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
Ye seede of Abraham his seruant, ye children of Iaakob, which are his elect.
7 Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
He is the Lord our God: his iudgements are through all the earth.
8 Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
He hath alway remembred his couenant and promise, that he made to a thousand generations,
9 Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
Euen that which he made with Abraham, and his othe vnto Izhak:
10 Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
And since hath confirmed it to Iaakob for a lawe, and to Israel for an euerlasting couenant,
11 Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
Saying, Vnto thee will I giue the land of Canaan, the lot of your inheritance.
12 Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
Albeit they were fewe in nomber, yea, very fewe, and strangers in the land,
13 Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
And walked about from nation to nation, from one kingdome to another people,
14 Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
Yet suffered he no man to doe them wrong, but reprooued Kings for their sakes, saying,
15 Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
Touche not mine anointed, and doe my Prophets no harme.
16 Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
Moreouer, he called a famine vpon ye land, and vtterly brake the staffe of bread.
17 Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
But he sent a man before them: Ioseph was solde for a slaue.
18 He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
They helde his feete in the stockes, and he was laide in yrons,
19 Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
Vntill his appointed time came, and the counsell of the Lord had tryed him.
20 Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
The King sent and loosed him: euen the Ruler of the people deliuered him.
21 Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
He made him lord of his house, and ruler of all his substance,
22 Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
That he shoulde binde his princes vnto his will, and teach his Ancients wisedome.
23 Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
Then Israel came to Egypt, and Iaakob was a stranger in the land of Ham.
24 Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
And he increased his people exceedingly, and made them stronger then their oppressours.
25 Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
He turned their heart to hate his people, and to deale craftily with his seruants.
26 Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
Then sent he Moses his seruant, and Aaron whom he had chosen.
27 Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
They shewed among them the message of his signes, and wonders in the land of Ham.
28 Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
He sent darkenesse, and made it darke: and they were not disobedient vnto his commission.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
He turned their waters into blood, and slewe their fish.
30 Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
Their land brought foorth frogs, euen in their Kings chambers.
31 Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
He spake, and there came swarmes of flies and lice in all their quarters.
32 Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
He gaue them haile for raine, and flames of fire in their land.
33 Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
He smote their vines also and their figge trees, and brake downe the trees in their coastes.
34 Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
He spake, and the grashoppers came, and caterpillers innumerable,
35 Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
And did eate vp all the grasse in their land, and deuoured the fruite of their ground.
36 Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
He smote also all the first borne in their land, euen the beginning of all their strength.
37 Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
He brought them forth also with siluer and golde, and there was none feeble among their tribes.
38 Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
Egypt was glad at their departing: for the feare of them had fallen vpon them.
39 Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
He spred a cloude to be a couering, and fire to giue light in the night.
40 He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
They asked, and he brought quailes, and he filled them with the bread of heauen.
41 Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
He opened the rocke, and the waters flowed out, and ranne in the drye places like a riuer.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
For he remembred his holy promise to Abraham his seruant,
43 Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
And he brought forth his people with ioy, and his chosen with gladnesse,
44 Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
And gaue them the lands of the heathen, and they tooke the labours of the people in possession,
45 Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
That they might keepe his statutes, and obserue his Lawes. Prayse ye the Lord.
