Psalmien 105
1 Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
Give the Lord thanks, worship his wonderful nature, let people know what he's done!
2 Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
Sing to him, sing his praises; tell everyone the great things he's done!
3 Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
Be proud of his holy character; be happy, all who come to the Lord!
4 Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
Look for the Lord, and his strength; always look to be in his presence.
5 Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
Remember all the wonderful things he's done, the miracles he's performed, and the judgments he's carried out,
6 Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
descendants of Abraham, children of Israel, his chosen people.
7 Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
He is the Lord, our God, his judgments cover the whole earth.
8 Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
He remembers his agreement forever, the promise he made lasts for a thousand generations;
9 Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
the agreement he made with Abraham, the vow he gave to Isaac.
10 Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
The Lord legally confirmed it with Jacob, he made this binding agreement with Israel:
11 Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
saying to you, “I will give the land of Canaan for you to possess.”
12 Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
He said this when they were only a few, just a small group of foreigners in the land.
13 Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
They wandered from country to country, from one kingdom to the next.
14 Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
He didn't let anyone one treat them badly; warning kings to leave them alone:
15 Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
“Don't touch my chosen people; don't harm my prophets!”
16 Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
He caused a famine in the Land of Canaan so that there was no food.
17 Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
Before that he sent a man, Joseph, who was sold as a slave.
18 He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
They hurt his feet by placing them in shackles, and they put an iron collar around his neck,
19 Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
until the time predicted came when the Lord tested him.
20 Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
The king sent for him and released him; the king of the people set him free.
21 Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
He put Joseph in charge of the royal household, manager of everything he had,
22 Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
to teach the king's officials whatever he wanted, to make the king's advisors wise.
23 Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
Then Israel entered Egypt—Jacob settled as a foreigner in the land of Ham.
24 Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
The Lord made his people more fertile and more powerful than their enemies.
25 Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
He made the Egyptians change their minds and hate his people and act deceptively towards them.
26 Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
He sent his servant Moses, together with Aaron, whom he had chosen.
27 Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
They carried out his miraculous signs among the Egyptians, his wonders in the land of Ham.
28 Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
He plunged the country into darkness—for hadn't they defied what the Lord had said?
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
He turned their water into blood, killing all the fish.
30 Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
Then he sent a plague of frogs across the land that even entered the bedrooms of their rulers.
31 Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
He gave the command, and flies spread throughout their land; mosquitoes were everywhere.
32 Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
He rained down hail on them, and lightning flashed across their land.
33 Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
He struck down their grape vines, and tore down their trees.
34 Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
He gave the command, and swarms of locusts came—countless locusts:
35 Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
they ate up all the vegetation in their land; they consumed all the growing crops.
36 Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
He killed all the firstborn in Egypt, the first to be produced in their vigor and strength.
37 Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
Then he led his people out of Egypt, carrying silver and gold—not one among the tribes was stumbling along.
38 Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
The Egyptians were delighted to see them go, for they were frightened of the Israelites.
39 Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
He spread a cloud above them as a covering, and at night a fire to give them light.
40 He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
He gave them quails to eat when they asked him; he fed them with the bread of heaven until they were full.
41 Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
He split the rock open, and water gushed out—a river flowing through the desert.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
For he remembered his holy promise to his servant Abraham.
43 Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
So he led his people out, his chosen ones, as they sang for joy.
44 Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
He gave them the lands of the heathen nations, and they inherited what other people had worked for.
45 Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
The Lord did this so they could follow his instructions and keep his laws. Praise the Lord!
