Psalmien 105
1 Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
Give thanks to the LORD, call upon His name; make known His deeds among the nations.
2 Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
Sing to Him, sing praises to Him; tell of all His wonders.
3 Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
Glory in His holy name; let the hearts of those who seek the LORD rejoice.
4 Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
Seek out the LORD and His strength; seek His face always.
5 Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
Remember the wonders He has done, His marvels, and the judgments He has pronounced,
6 Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
O offspring of His servant Abraham, O sons of Jacob, His chosen ones.
7 Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
He is the LORD our God; His judgments carry throughout the earth.
8 Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
He remembers His covenant forever, the word He ordained for a thousand generations—
9 Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
the covenant He made with Abraham, and the oath He swore to Isaac.
10 Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
He confirmed it to Jacob as a decree, to Israel as an everlasting covenant:
11 Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
“I will give you the land of Canaan as the portion of your inheritance.”
12 Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
When they were few in number, few indeed, and strangers in the land,
13 Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
they wandered from nation to nation, from one kingdom to another.
14 Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
He let no man oppress them; He rebuked kings on their behalf:
15 Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
“Do not touch My anointed ones! Do no harm to My prophets!”
16 Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
He called down famine on the land and cut off all their supplies of food.
17 Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
He sent a man before them— Joseph, sold as a slave.
18 He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
They bruised his feet with shackles and placed his neck in irons,
19 Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
until his prediction came true and the word of the LORD proved him right.
20 Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
The king sent and released him; the ruler of peoples set him free.
21 Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
He made him master of his household, ruler over all his substance,
22 Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
to instruct his princes as he pleased and teach his elders wisdom.
23 Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
Then Israel entered Egypt; Jacob dwelt in the land of Ham.
24 Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
And the LORD made His people very fruitful, more numerous than their foes,
25 Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
whose hearts He turned to hate His people, to conspire against His servants.
26 Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
He sent Moses His servant, and Aaron, whom He had chosen.
27 Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
They performed His miraculous signs among them, and wonders in the land of Ham.
28 Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
He sent darkness, and it became dark— yet they defied His words.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
He turned their waters to blood and caused their fish to die.
30 Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
Their land teemed with frogs, even in their royal chambers.
31 Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
He spoke, and insects swarmed— gnats throughout their country.
32 Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
He gave them hail for rain, with lightning throughout their land.
33 Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
He struck their vines and fig trees and shattered the trees of their country.
34 Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
He spoke, and the locusts came— young locusts without number.
35 Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
They devoured every plant in their land and consumed the produce of their soil.
36 Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
Then He struck all the firstborn in their land, the firstfruits of all their vigor.
37 Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
He brought Israel out with silver and gold, and none among His tribes stumbled.
38 Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
Egypt was glad when they departed, for the dread of Israel had fallen on them.
39 Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
He spread a cloud as a covering and a fire to light up the night.
40 He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
They asked, and He brought quail and satisfied them with the bread of heaven.
41 Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
He opened a rock, and water gushed out; it flowed like a river in the desert.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
For He remembered His holy promise to Abraham His servant.
43 Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
He brought forth His people with rejoicing, His chosen with shouts of joy.
44 Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
He gave them the lands of the nations, that they might inherit the fruit of others’ labor,
45 Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
that they might keep His statutes and obey His laws. Hallelujah!
