Psalmien 105
1 Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
Pakuru Jehova Nyasaye, luonguru nyinge; landuru ne ogendini duto gima osetimo.
2 Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
Werneuru, pakeuru gi wende; nyisuru kuom tijene duto miwuoro.
3 Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
Nyinge maler nigi duongʼ; chuny joma manyo Jehova Nyasaye mondo obed mamor.
4 Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
Ranguru Jehova Nyasaye gi tekone; dwaruru wangʼe kinde duto.
5 Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
Paruru gik miwuoro mosetimo, honni mage kod buche mosengʼado,
6 Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
yaye un nyikwa Ibrahim jatichne, yaye yawuot Jakobo joge moyiero.
7 Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
En e Jehova Nyasaye ma Nyasachwa; buchene ni e piny duto.
8 Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
Oparo singruokne nyaka chiengʼ, weche mane osingo e tienge tara,
9 Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
singruok mane otimo gi Ibrahim, Muma mane okwongʼorego ni Isaka.
10 Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
Ne ogure ne Jakobo kaka chik, kendo nogure ni Israel kaka singruok mochwere, kowacho ni,
11 Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
“Anamiyi piny Kanaan kaka girkeni mari.”
12 Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
Kane pod gin ji manok e kar rombgi, ne ginok ahinya kendo ne gin welo e pinyno,
13 Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
ne giwuotho e kind ogendini mopogore, ka gidhi e pinyruodhi mopogore opogore.
14 Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
Ne ok oyie mondo ngʼato osandgi; nokwero ruodhi kowachonegi niya,
15 Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
“Kik umul joga ma awiro; kik uhiny jonabi maga.”
16 Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
Ne okelo kech e piny kendo noketho yore duto mane giyudogo chiemo;
17 Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
kendo nooro ngʼato otelonegi, ngʼatno ne en Josef mane oloki kaka misumba.
18 He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
Ne giridho tiendene gi arungu mochuoye chuma, kendo ne giridho ngʼute gi chumbe,
19 Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
nyaka nochopo kinde ma gik mane okoro notimore, nyaka wach Jehova Nyasaye nochopo kare.
20 Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
Ruodh Misri nooro wach mi nogonye jatend ji nogonye thuolo.
21 Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
Nokete ruodh ode, manorito gik moko duto mane en-go,
22 Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
mondo en ema ne otieg jotende kaka ohero kendo opuonj jodonge.
23 Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
Bangʼe Israel duto nobiro Misri; Jakobo nodoko jadak e piny Ham.
24 Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
Jehova Nyasaye nomiyo joge onya ahinya; nomiyo gibedo mathoth ma wasikgi ne ok nyal nyalogi,
25 Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
wasikgi ma noloko chunygi mondo ocha joge, kendo noketo chunye mar timo ne jotichne marach.
26 Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
Nooro Musa jatichne, gi Harun, ngʼat mane oseyiero.
27 Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
Negitimo ranyisi mag honni e diergi, ee, negitimo timbene miwuoro e piny Ham.
28 Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
Nooro mudho mi nomiyo piny olil nimar donge ne gisengʼanyo ne wechene?
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
Noloko pigegi remo, mi nomiyo rechgi otho.
30 Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
Ogwende nosieko mopongʼo pinygi, kendo negidonjo nyaka ei ute nindo mag ruodhigi.
31 Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
Nowuoyo, mi pumbi mag lwangʼni nosieko, kendo kikun nopongʼo pinygi.
32 Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
Nomiyo kodhi olokore pe kendo mil polo nokwako pinygi;
33 Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
nogoyo yiendegi mag mzabibu gi ngʼowu piny kendo nolwero yiende mane ni e pinygi.
34 Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
Nowuoyo, mi bonyo nosieko, ongogo mokalo akwana;
35 Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
negichamo gimoro amora mane loth e pinygi koda ka chambgi mane gipidho e puothegi.
36 Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
Bangʼe nonego nyithindo makayo duto mane ni e pinygi, kodhi mokwongo duto mane gihango nywolo.
37 Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
Nogolo Israel, kogangore gi fedha kod dhahabu, kendo onge ngʼama nodongʼ chien kuom dhout Israel duto.
38 Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
Misri ne mor kane giwuok, nikech mbi mar jo-Israel nosegore kuomgi.
39 Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
Noumogi gi boche polo kaka raum, kendo mach nochiwonegi ler gotieno.
40 He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
Kane gikwaye, to nokelonegi aluru kendo noyiengʼogi gi makati mar polo.
41 Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
Noyawo lwanda, mi pi nowuok gi teko; kendo pigno nomol ka aora mamol e piny motwo.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
Nimar noparo singruokne maler mane omiyo Ibrahim jatichne.
43 Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
Nogolo joge gi ilo, adier, nomiyo joge moyier owuok kakok gi mor;
44 Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
nomiyogi pinje mag ogendini, kendo gik ma jomoko nono nochandore ka loso nodoko girkeni magi,
45 Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
mondo omi gilu yorene kendo girit chikene. Pak ne Jehova Nyasaye!
