Psalmien 105
1 Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
BOEIPA te uem uh lah. A ming te khue uh lah. A khoboe te pilnam rhoek taengah tukkil uh lah.
2 Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
Amah te hlai uh lah. Amah te tingtoeng uh lamtah amah kah khobaerhambae boeih te lolmang taeng uh lah.
3 Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
A ming cim neh thangthen uh lamtah, BOEIPA aka tlap rhoek kah a lungbuei tah a kohoe saeh.
4 Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
BOEIPA neh amah kah a sarhi te tlap lah. A maelhmai khaw tlap taitu lah.
5 Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
A kopoekrhainah a saii neh a ka dongkah laitloeknah bangla anih khobaerhambae khaw,
6 Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
A sal Abraham tiingan neh a coelh Jakob koca rhoek loh thoelh uh lah.
7 Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
BOEIPA amah ni mamih kah Pathen coeng. A laitloeknah khaw diklai pum ah om.
8 Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
A paipi tekumhal duela a thoelh dongah cadilcahma thawngkhat ham olka a uen.
9 Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
Abraham neh Isaak taengah a saii a olhlo te,
10 Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
Jakob taengah oltlueh la, Israel taengah kumhal paipi la a sut pah.
11 Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
Te dongah, “Kanaan kho rhi te na rho la nang taengah kam paek ni,” na ti nah.
12 Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
A hlang kah hlangmi te a sii la om pueng tih, a khuiah bakuep uh.
13 Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
Te vaengah namtom taeng lamkah namtom taengla, ram pakhat lamkah pilnam pakhat taengla poengdoe uh.
14 Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
Amih aka hnaemtaek ham hlang khueh pah pawt tih amih kongah manghai rhoek khaw a tluung pah.
15 Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
Ka koelh soah ben boel lamtah ka tonghma rhoek te thaehuet thil boeh,” a ti nah.
16 Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
Khokha a khue vaengah kho khuiah conghol neh caak boeih te a phae pah.
17 Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
Amih hmai kah a tueih hlang, Joseph te sal bangla a yoih.
18 He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
A kho te hlong neh a phaep pah uh a hinglu ah thicung loh a toeh.
19 Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
A olthui a thoeng tue a pha due BOEIPA kah olthui loh ol loh anih te a cil a poe.
20 Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
Manghai loh a tah dongah pilnam aka taem loh anih a doek tih a hlah.
21 Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
Amah im kah boei neh a hnopai boeih aka taemrhai hamla,
22 Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
A hinglu bangla a mangpa rhoek te khoh tih a hamca rhoek te cueih sak ham te a khueh.
23 Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
Te vaengah Israel loh Egypt la kun tih Jakob loh Ham kho ah bakuep.
24 Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
Tedae a pilnam te muep a pungtai sak tih a rhal rhoek lakah a yet sak.
25 Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
BOEIPA loh a sal rhoek te rhaithi sak tih, a pilnam aka hmuhuet ham Egypt rhoek kah lungbuei te a maelh pah.
26 Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
A sal Moses neh anih ham a coelh Aron te a tueih.
27 Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
Amih rhoi loh Egypt rhoek taengah Boeipa kah miknoek olka a tueng sak rhoi tih, Ham kho ah khaw kopoekrhai hno te a tueng sak rhoi.
28 Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
Khohmuep a tueih tih a hmuep sak dongah Boeipa kah olthui olka te koek uh thai pawh.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
A tui te thii la a poeh sak tih a nga khaw a duek sak.
30 Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
A kho kah bukak rhoek te a manghai rhoek kah imkhui la a khae sak.
31 Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
Amah loh a uen tih a khorhi tom ah pil neh pilhlip uihli tlung.
32 Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
Khonal te rhael la a poeh sak tih a kho ah hmaisai hmai la coeng.
33 Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
A misur neh a thaibu te khaw a haih pah tih a khorhi kah thing te a khaem pah.
34 Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
A uen bal tih kaisih neh lungang te tae na pawt la halo.
35 Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
Te vaengah a kho kah baelhing boeih a caak tih a khohmuen kah a thaihtae khaw a caak pah.
36 Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
A kho khuikah caming boeih neh a thahuem boeih khuikah a thaihcuek te a ngawn pah.
37 Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
Te vaengah amih te cak neh, sui neh ham pawk puei dongah amah koca rhoek khuikah tah paloe pawh.
38 Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
Amih Egypt rhoek te birhihnah loh a vuei tih amih rhoek a nong vaengah a kohoe uh.
39 Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
Himbaiyan bangla cingmai a yaal pah tih khoyin ah hmai a vang pah.
40 He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
A bih vaengah tanghuem a khuen pah tih vaan kah buh te amih a kum sak.
41 Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
Lungpang a ong vaengah tui ha phuet tih rhamrhae ah tuiva la a long sak te,
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
a sal Abraham taengkah a olkhueh cim te a poek dongah ni.
43 Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
A pilnam khaw omngaihnah tamlung a coelh neh a khuen.
44 Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
Te vaengah namtu rhoek kah a thakthaenah namtom khohmuen te a paek tih a pang uh te,
45 Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
a oltlueh ngaithuen sak ham neh a olkhueng te kueinah sak ham ni. BOEIPA te thangthen lah.
