Psalmien 105
1 Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
Angraeng khaeah anghoehaih lok to thui ah; anih ih ahmin to kawk oh; a sak ih hmuennawk to kaminawk khaeah amtuengsak oh.
2 Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
Angmah khaeah laasah oh loe, angmah khaeah saam laa to sah oh; a sak ih dawnrai hmuennawk to thui oh.
3 Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
Anih ih ciimcai ahmin to lensawkhaih hoiah amoek o haih ah; Angraeng pakrong kaminawk ih palungthin loe anghoe nasoe.
4 Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
Angraeng hoi a thacakhaih to pakrong oh; a mikhmai to pakrong oh!
5 Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
A sak ih dawnrai, anghmang thok hmuennawk, angmah ih pakha hoi tacawt lokcaekhaihnawk to pakuem oh,
6 Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
a tamna Abraham ih caanawk, a qoih ih Jakob ih caanawk to panoek oh!
7 Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
Anih loe aicae Angraeng Sithaw ah oh; a lokcaekhaih loe long nui boih ah oh.
8 Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
Anih loe angmah sak ih lokmaihaih to dungzan khoek to panoek poe, a thuih ih lok to adung sangto khoek to panoek,
9 Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
anih loe Abraham hoi a sak ih lokmaihaih, Isaak khaeah sak ih lokkamhaih to panoek poe;
10 Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
to lokmaihaih to Jakob khaeah a caksak moe, Israel khaeah dungzan lokmaihaih ah a suek:
11 Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
Kanaan prae to kang paek han, nangmah ih taham ah kaom qawk baktiah na toep tih, tiah a naa.
12 Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
Nihcae loe kami tamsi o, ue, paroeai tamsi kaminawk loe prae thungah angvin ah oh o.
13 Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
Nihcae mah acaeng maeto hoi maeto khaeah caeh o moe, prae maeto hoi kalah kaminawk khaeah a caeh o naah,
14 Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
mi doeh kasae hmuen to sahsak ai; ue, nihcae pongah siangpahrangnawk to a thuitaek,
15 Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
situi ka bawh ih kami to sui o hmah; kai ih tahmaanawk to nganbawh kana paek o hmah, tiah a naa.
16 Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
Anih mah prae thungah khokhahaih to phaksak; caaknaek boih amrosak.
17 Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
Nihcae hmaa ah kami maeto, tamna ah zawh o ih, Joseph to patoeh.
18 He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
Anih ih khok to thlongthuk pae o moe, sumboeng hoiah pacaekthlaek o;
19 Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
a thuih ih lok acung ai karoek to, Angraeng ih lok mah anih to tanoek.
20 Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
Siangpahrang mah kami to patoeh moe, loisak; kaminawk ukkung mah doeh anih to loisak.
21 Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
Anih to a imthung ah angraeng ah suek, a tawnh ih hmuennawk boih ukkung ah a suek,
22 Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
Anih mah angraeng capanawk to a koeh baktiah patuk, to tiah anih loe kacoehtanawk palunghahaih patuk hanah oh.
23 Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
Israel doeh Izip prae thungah angzoh; Jakob loe Ham prae thungah oh.
24 Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
Angraeng mah angmah ih kaminawk to pungsak moe, nihcae ih misanawk pongah tha a caksak kue.
25 Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
Anih ih kaminawk hnukma moe, a tamnanawk kasae sak pacaeng hanah, nihcae ih palungthin to a paqoi pae.
26 Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
A tamna Mosi hoi a qoih ih Aaron to patoeh.
27 Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
Nihnik mah nihcae khaeah Angraeng ih angmathaih to sak pae hoi, anghmang thok hmuennawk to Ham prae ah a sak pae hoi.
28 Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
Vinghaih to patoeh pae moe, prae to khovingsak; to tiah nihcae mah anih ih lok to aek o ai.
29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
Nihcae ih tuinawk to athii ah angcoengsak moe, tanganawk to dueksak.
30 Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
Nihcae ih prae thungah ukongnawk to a pungsak, angmacae siangpahrang iihhaih ahmuen khoek to ohsak.
31 Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
Lok a thuih moe, taksaenawk to a pungsak, prae thung boih ah alungh to koi.
32 Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
Anih mah khotui zuengah qaetui to paek moe, a prae thungah hmai kangqong to phaksak.
33 Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
Misurkung hoi thaiduetkungnawk to amrosak king moe, prae thung ih thingnawk to amtimsak boih.
34 Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
Anih mah lokthuih let naah, pakhuhnawk to angzoh o, kroeklaek ai langkawknawk to angzoh o,
35 Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
angmacae prae thung ih kahing aanqamnawk to caak pae o king moe, long ah kamprawk thingthai qumponawk doeh caak pae o boih.
36 Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
Angmacae prae thungah kami ih athaih tangsuek ah kaom a calunawk to a hum pae boih.
37 Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
Anih mah nihcae han sui hoi sumkanglung to phawsak; angmah ih acaengnawk thungah thacak ai kami maeto doeh om ai.
38 Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
Izip kaminawk mah nihcae to zit pongah, nihcae amlaem o naah prae boih anghoe o.
39 Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
Nihcae khuk hanah tamai to amzamsak, aqum ah aanghaih paek hanah hmai to a paek.
40 He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
Kaminawk mah hnik o naah, kuikoem to a paek, van ih takaw hoiah nihcae to zok amhahsak.
41 Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
Anih mah thlung to paongh moe, tui to tacawt; tui loe prae karoem ah vapui baktiah longh.
42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
Anih loe a tamna Abraham khaeah paek ih, kaciim a lokkamhaih to panoek poe.
43 Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
Anih mah angmah ih kaminawk to anghoehaih hoiah caeh haih, a qoih ih kaminawk to anghoehaih hoiah a zaeh,
44 Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
Sithaw panoek ai kaminawk ih prae to nihcae hanah a paek; minawk mah sak tangcae ih prae to nihcae mah qawk ah toep o,
45 Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
nihcae mah anih ih kaalok to pakuem o moe, a paek ih loknawk to pazui o thai hanah, to tiah a sak pae. Angraeng to saphaw oh!
