Psalmien 104
1 Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.
| ברכי נפשי את יהוה יהוה אלהי גדלת מאד הוד והדר לבשת׃ |
2 Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen.
| עטה אור כשלמה נוטה שמים כיריעה׃ |
3 Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.
| המקרה במים עליותיו השם עבים רכובו המהלך על כנפי רוח׃ |
4 Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi.
| עשה מלאכיו רוחות משרתיו אש להט׃ |
5 Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti.
| יסד ארץ על מכוניה בל תמוט עולם ועד׃ |
6 Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.
| תהום כלבוש כסיתו על הרים יעמדו מים׃ |
7 Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.
| מן גערתך ינוסון מן קול רעמך יחפזון׃ |
8 Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.
| יעלו הרים ירדו בקעות אל מקום זה יסדת להם׃ |
9 Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään.
| גבול שמת בל יעברון בל ישובון לכסות הארץ׃ |
10 Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;
| המשלח מעינים בנחלים בין הרים יהלכון׃ |
11 Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.
| ישקו כל חיתו שדי ישברו פראים צמאם׃ |
12 Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.
| עליהם עוף השמים ישכון מבין עפאים יתנו קול׃ |
13 Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.
| משקה הרים מעליותיו מפרי מעשיך תשבע הארץ׃ |
14 Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta.
| מצמיח חציר לבהמה ועשב לעבדת האדם להוציא לחם מן הארץ׃ |
15 Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen.
| ויין ישמח לבב אנוש להצהיל פנים משמן ולחם לבב אנוש יסעד׃ |
16 Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;
| ישבעו עצי יהוה ארזי לבנון אשר נטע׃ |
17 Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.
| אשר שם צפרים יקננו חסידה ברושים ביתה׃ |
18 Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein.
| הרים הגבהים ליעלים סלעים מחסה לשפנים׃ |
19 Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa.
| עשה ירח למועדים שמש ידע מבואו׃ |
20 Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.
| תשת חשך ויהי לילה בו תרמש כל חיתו יער׃ |
21 Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät.
| הכפירים שאגים לטרף ולבקש מאל אכלם׃ |
22 Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.
| תזרח השמש יאספון ואל מעונתם ירבצון׃ |
23 Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.
| יצא אדם לפעלו ולעבדתו עדי ערב׃ |
24 Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.
| מה רבו מעשיך יהוה כלם בחכמה עשית מלאה הארץ קנינך׃ |
25 Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet;
| זה הים גדול ורחב ידים שם רמש ואין מספר חיות קטנות עם גדלות׃ |
26 Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä.
| שם אניות יהלכון לויתן זה יצרת לשחק בו׃ |
27 Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa.
| כלם אליך ישברון לתת אכלם בעתו׃ |
28 Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan.
| תתן להם ילקטון תפתח ידך ישבעון טוב׃ |
29 Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen.
| תסתיר פניך יבהלון תסף רוחם יגועון ואל עפרם ישובון׃ |
30 Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.
| תשלח רוחך יבראון ותחדש פני אדמה׃ |
31 Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä.
| יהי כבוד יהוה לעולם ישמח יהוה במעשיו׃ |
32 Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.
| המביט לארץ ותרעד יגע בהרים ויעשנו׃ |
33 Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen.
| אשירה ליהוה בחיי אזמרה לאלהי בעודי׃ |
34 Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.
| יערב עליו שיחי אנכי אשמח ביהוה׃ |
35 Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!
| יתמו חטאים מן הארץ ורשעים עוד אינם ברכי נפשי את יהוה הללו יה׃ |
