Psalmien 104
1 Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.
Bless the LORD, my soul. The LORD, my God, you are very great. You are clothed with honor and majesty.
2 Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen.
He covers himself with light as with a garment. He stretches out the heavens like a curtain.
3 Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.
He lays the beams of his rooms in the waters. He makes the clouds his chariot. He walks on the wings of the wind.
4 Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi.
He makes his messengers winds, and his servants flames of fire.
5 Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti.
He laid the foundations of the earth, that it should not be moved forever.
6 Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.
You covered it with the deep as with a cloak. The waters stood above the mountains.
7 Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.
At your rebuke they fled. At the voice of your thunder they hurried away.
8 Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.
The mountains rose, the valleys sank down, to the place which you had assigned to them.
9 Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään.
You have set a boundary that they may not pass over, that they don’t turn again to cover the earth.
10 Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;
He sends springs into the valleys. They run among the mountains.
11 Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.
They give drink to every animal of the field. The wild donkeys quench their thirst.
12 Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.
The birds of the sky nest by them. They sing among the branches.
13 Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.
He waters the mountains from his rooms. The earth is filled with the fruit of your works.
14 Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta.
He causes the grass to grow for the livestock, and plants for man to cultivate, that he may produce food out of the earth:
15 Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen.
wine that makes the heart of man glad, oil to make his face to shine, and bread that strengthens man’s heart.
16 Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;
The LORD’s trees are well watered, the cedars of Lebanon, which he has planted,
17 Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.
where the birds make their nests. The stork makes its home in the cypress trees.
18 Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein.
The high mountains are for the wild goats. The rocks are a refuge for the rock badgers.
19 Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa.
He appointed the moon for seasons. The sun knows when to set.
20 Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.
You make darkness, and it is night, in which all the animals of the forest prowl.
21 Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät.
The young lions roar after their prey, and seek their food from God.
22 Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.
The sun rises, and they steal away, and lie down in their dens.
23 Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.
Man goes out to his work, to his labor until the evening.
24 Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.
LORD, how many are your works! In wisdom, you have made them all. The earth is full of your riches.
25 Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet;
There is the sea, great and wide, in which are innumerable living things, both small and large animals.
26 Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä.
There the ships go, and leviathan, whom you formed to play there.
27 Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa.
These all wait for you, that you may give them their food in due season.
28 Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan.
You give to them; they gather. You open your hand; they are satisfied with good.
29 Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen.
You hide your face; they are troubled. You take away their breath; they die and return to the dust.
30 Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.
You send out your Spirit and they are created. You renew the face of the ground.
31 Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä.
Let the LORD’s glory endure forever. Let the LORD rejoice in his works.
32 Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.
He looks at the earth, and it trembles. He touches the mountains, and they smoke.
33 Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen.
I will sing to the LORD as long as I live. I will sing praise to my God while I have any being.
34 Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.
Let my meditation be sweet to him. I will rejoice in the LORD.
35 Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!
Let sinners be consumed out of the earth. Let the wicked be no more. Bless the LORD, my soul. Praise the LORD!
